Turku |

Kimi Kärjen talvisota on Icy Hell!

Talvisodan 70-vuotispäivä herätti Turun yliopiston tutkijoissa ajatuksen katsella isoa aihetta erilaisista näkökulmissa. Esitelmissä kerrottiin mm. suhtautumisesta talvisotaan eri kulttuureissa, sodanajan huumorista siitä, miten talvisota on elänyt viihdekulttuurissa. Kulttuurihistorioitsija Kimi Kärki löysi näitä yhteyksiä musiikista tietokonepeleihin.

Kimi Kärki sanoo, että hänellekin ensimmäiseksi mieleen tuli Pekka Parikan Talvisota-elokuva, kun kun kysyttiin esitelmää aiheesta talvisota ja populaarikulttuuri. Asiaa vähän paremmin mietittyään hän päätti jättää ensimmäisinä mieleen aiheet vähemmälle huomiolle ja kaivella esiin vähän eksoottisemman oloista tavaraa.

Talvisota on tuottanut monenlaista ja Kimi otti esiin talvisodan ja rock-musiikin, talvisodan Korkeajännitys-lehdessä ja Winter War - Icy Hell -tietokonepelin.

Talvisodan ja rockin yhtälöstä hyviä esimerkkejä ovat 60-luvun lopun yhtye Suomen Talvisota 1939-1940 ja Impaled Nazarene 90-luvulta. Talvisodan esiinottaminen kohdistui molemmilla yhtyeillä enemmänkin omaan aikaan kuin itse sotaan. Suomen Talvisota -bändillä talvisodan mainitseminen kävi provokaatiosta senaikaisia arvostuksia kohtaan, joista tietysti päällimäisenä oli kansallinen sankaritarina. Impaled Nazarenen voisi ajatella myös käyneen aikansa "hempeiden" arvostusten kimppuun möykkäämällä totaalisen sodan ihannetta.

Icy Hell

Winter war - Icy Hell -tietokonepeli syntyi asianharrastajien (tietokoneiden ja historian) yhteistyönä. Peli julkaistiin alunperin Venäjällä sanomalehden yhteydessä, Suomessa peli on tavanomaisempi kaupallinen julkaisu. Erikoislaatuista pelissä on, että sen tekijät ovat Venäjältä, Suomesta ja Virosta ja pelaaja voi valita erilaisen näkökulman peliin, esimerkiksi suomalaisen tai venäläisen. Tällöin pelaajan taustakulttuuri muuttuu, propagandoineen päivineen.

Pelin kehittelijöillä on ollut tietynlainen pedagoginen tausta-ajatus kokonaisuutta rakentaessa. Pelin mukana on mm. runsaasti tietoa tapahtumista ja pelin kartat ovat Kärjen ymmärryksen mukaan suhteellisen hyvin paikkansa pitävät. Hänestä suurin pedagoginen arvo pelissä on kuitenkin sen herättämä mielenkiinto vuosikymmenten takaisiin tapahtumiin.

Popista potkua historiantutkimukseen

Sama voi tapahtua myös akateemisen tutkimuksen suhteen niin, että tutkija kiinnostuu jostakin populaarikulttuurituotteen näkemyksestä ja alkaa tutkia aihetta omine konsteineen. Esimerkkinä Kimi Kärki mainitsee Oliver Stonen JFK-filmin, jota ei parhaalla tahdollakaan voi pitää varteenotettavana tutkimuksena aiheesta. Stonen luoman mysteerin innostamana tutkija saattaa kuitenkin ryhtyä vakavaan tutkimukseen.

Lähteet:
YLE Turku / Iiro Andersson

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Turku

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä