Kirjailija Jari Järvelä: Suomessa vaietaan ikävistä asioista
Kirjailija Jari Järvelän mukaan maailma muuttuisi paremmaksi paikaksi, jos ihmiset yrittäisivät oikeasti ymmärtää toisiaan. Hän kritisoi sitä, että Suomessa vaietaan epämiellyttävistä asioista.
Jari Järvelän ensi viikolla ilmestyvä romaani Parempi maailma kertoo siitä, miten kolme ihmistä tavoittelee parempaa elämää.
Yksi kirjan kertojista on suomalainen ministeri, joka saa lähtöpassit, kun erehtyy antamaan rasistisia lausuntoja.
Toisena kertojana on nuori pakolaistyttö, joka yrittää pienen lapsensa kanssa päästä pois Bagdadista kohti pohjoista.
Kolmas henkilö on suomalainen kuvanveistäjä, joka elää 1920 - 1930-luvun Berliinissä. Kuvanveistäjä on kyllästynyt Suomen ahtaaseen taidekäsitykseen ja aloittaa uuden taiteellisen elämänsä Berliinissä.
Enää ei ole vanhuksia, vaan ikäihmisiä. Sokeitakaan ei ole, koska he ovat näkövammaisia. Kohta ei ole kuolemaakaan.
Järvelä joutui miettimään kirjan kirjoittamisen aikana paljon suomalaista keskustelukulttuuria, kuten sitä, mitä saa sanoa ja mitä ei. Hän ei pidä moraalisesta sensuurista, joka maailmassa vallitsee.
- Enää ei ole vanhuksia, vaan ikäihmisiä. Sokeitakaan ei ole, koska he ovat näkövammaisia. Kohta ei ole kuolemaakaan.
Nuorena kirjailija piti maailmaa ikävän harmaana, mutta nyt hän näkee harmauden myös rikkautena.
- Sitten kun aletaan olla mustavalkoisia mielipiteissä, niin sitten yleensä viattomat kärsivät.
Rasismikeskustelu on yksipuolista
Jari Järvelä kertoo lukeneensa lehdestä mielenkiintoisen pääkirjoituksen, joka kertoi siitä, miten avoimesti norjalainen lehdistö oli kertonut Utöjan murhista. Lehdissä oli julkaistu kaikkien murhattujen kuvat, ja jutuissa oli avoimesti haastateltu tapahtumista selvinneitä.
Suomessa ei ole totuttu siihen, että esimerkiksi koulumurhien uhrien kuvia julkaistaisiin.
- Kun Norjan tapauksessa tapausta oli avoimesti käsitelty vuoden ajan, niin silloin ei jäänyt pelkästään tappajan puheenvuoro jäljelle, vaan jäivät myös uhrien ja eloonjääneiden puheenvuorot.
Kirjailijan mielestä suomalaiseen vaikenemisen kulttuuriin liittyy se, että epämiellyttävistä asioista ei puhuta. Tästä hyvänä esimerkkinä on rasismikeskustelu.
- Jos olet sitä mieltä, että suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa sattuisi olemaan jotain korjattavaa, olet heti äärioikeistolainen tai ääripersu. Mielestäni on hassua, että kipeissä asioissa sinulla voi olla vain kaksi mielipidettä: joko olet toisella äärilaidalla tai toisella äärilaidalla.
Järvelä on havainnut, että erimielisyyksissä päädytään usein henkilökohtaisuuksiin.
- Tämä on tätä Paremman maailman syvintä olemusta, jota olen miettinyt viimeisen vuoden-kahden aikana.
Kirjailijan mielestä Suomi tarvitsisi jonkin ulkopuolisen uhan, jonka eteen Suomessa asuvat joutuisivat yhdessä tekemään töitä. Viimeisin tällainen iso ponnistus on hänen mielestään ollut talvisota.
- En minä nyt sotaa toivo, mutta jotain yhteistä isoa tavoitetta.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Metropolia ammattikorkeakoulu aikoo lakkauttaa taiteen koulutusohjelmia
Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu suunnittelee esittävän taiteen ja musiikkipedagogian koulutusohjelmien lakkauttamista. Päätöksen myötä etenkin teatteri-ilmaisun ohjaajien koulutus vähenisi huomattavasti.
Taidelaitokset saamassa tukea langattoman tekniikan uusimiseen
Taidelaitokset ovat saamassa kädenojennuksen hallitukselta, kun lisätalousarviossa esitetään tukea langattoman tekniikan uusimiseen.
Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus
Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Vaahteramäen Eemeli on metkuillut jo 50 vuotta
Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täyttää 50 vuotta.
Starbucks tulossa Akateemiseen kirjakauppaan?
Yle Radio 1:n Kultakuume-kulttuuriohjelman saamien tietojen mukaan maailman isoin kahvilaketju avaa kahvilan paraatipaikalle Helsingin keskustassa.
Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa on muisteltu elokuvaksi
Itä-Lapissa on taas tallennettu arvokasta sotahistoriallista tietoa. "Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa" on elokuva, missä nelisenkymmentä ihmistä avautuu varsin vaikuttavastikin kertomaan jatkosodan aikaisista kokemuksistaan - niin rintamalta kuin kotipuolestakin. Nyt valmistunut dvd-elokuva on Itä-Lapin kuntayhtymän tuotantoa ja se on jatkoa aiemmin talvisodasta tehdylle tallenteelle.
