Kulttuuri |

Kirjailija Jari Järvelä: Suomessa vaietaan ikävistä asioista

Kirjailija Jari Järvelän mukaan maailma muuttuisi paremmaksi paikaksi, jos ihmiset yrittäisivät oikeasti ymmärtää toisiaan. Hän kritisoi sitä, että Suomessa vaietaan epämiellyttävistä asioista.

Kirjailija Jari Järvelä ei pidä moraalisesta sensuurista, joka maailmassa vallitsee. Kuva: YLE / Raine Martikainen

Jari Järvelän ensi viikolla ilmestyvä romaani Parempi maailma kertoo siitä, miten kolme ihmistä tavoittelee parempaa elämää.

Yksi kirjan kertojista on suomalainen ministeri, joka saa lähtöpassit, kun erehtyy antamaan rasistisia lausuntoja.

Toisena kertojana on nuori pakolaistyttö, joka yrittää pienen lapsensa kanssa päästä pois Bagdadista kohti pohjoista.

Kolmas henkilö on suomalainen kuvanveistäjä, joka elää 1920 - 1930-luvun Berliinissä. Kuvanveistäjä on kyllästynyt Suomen ahtaaseen taidekäsitykseen ja aloittaa uuden taiteellisen elämänsä Berliinissä.

Enää ei ole vanhuksia, vaan ikäihmisiä. Sokeitakaan ei ole, koska he ovat näkövammaisia. Kohta ei ole kuolemaakaan.

- Jari Järvelä

Järvelä joutui miettimään kirjan kirjoittamisen aikana paljon suomalaista keskustelukulttuuria, kuten sitä, mitä saa sanoa ja mitä ei. Hän ei pidä moraalisesta sensuurista, joka maailmassa vallitsee.

- Enää ei ole vanhuksia, vaan ikäihmisiä. Sokeitakaan ei ole, koska he ovat näkövammaisia. Kohta ei ole kuolemaakaan.

Nuorena kirjailija piti maailmaa ikävän harmaana, mutta nyt hän näkee harmauden myös rikkautena.

- Sitten kun aletaan olla mustavalkoisia mielipiteissä, niin sitten yleensä viattomat kärsivät.

Rasismikeskustelu on yksipuolista

Jari Järvelä kertoo  lukeneensa lehdestä mielenkiintoisen pääkirjoituksen, joka kertoi siitä, miten avoimesti norjalainen lehdistö oli kertonut Utöjan murhista. Lehdissä oli julkaistu kaikkien murhattujen kuvat, ja jutuissa oli avoimesti haastateltu tapahtumista selvinneitä.

Suomessa ei ole totuttu siihen, että esimerkiksi koulumurhien uhrien kuvia julkaistaisiin.

- Kun Norjan tapauksessa tapausta oli avoimesti käsitelty vuoden ajan, niin silloin ei jäänyt pelkästään tappajan puheenvuoro jäljelle, vaan jäivät myös uhrien ja eloonjääneiden puheenvuorot.

Kirjailijan mielestä suomalaiseen vaikenemisen kulttuuriin liittyy se, että epämiellyttävistä asioista ei puhuta. Tästä hyvänä esimerkkinä on rasismikeskustelu.

- Jos olet sitä mieltä, että suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa sattuisi olemaan jotain korjattavaa, olet heti äärioikeistolainen tai ääripersu. Mielestäni on hassua, että kipeissä asioissa sinulla voi olla vain kaksi mielipidettä: joko olet toisella äärilaidalla tai toisella äärilaidalla.

Järvelä on havainnut, että erimielisyyksissä päädytään usein henkilökohtaisuuksiin.

- Tämä on tätä Paremman maailman syvintä olemusta, jota olen miettinyt viimeisen vuoden-kahden aikana.

Kirjailijan mielestä Suomi tarvitsisi jonkin ulkopuolisen uhan, jonka eteen Suomessa asuvat joutuisivat yhdessä tekemään töitä. Viimeisin tällainen iso ponnistus on hänen mielestään ollut talvisota.

- En minä nyt sotaa toivo, mutta jotain yhteistä isoa tavoitetta.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä