Luonto |

Kirjanpainajaepidemia uhkaa kuusimetsiä

Jo tuhat hehtaaria kuusikoita on kaadettu kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen takia. Tuholaisten määrä on kasvanut ennätyssuureksi.

Kirjanpainaja
Kirjanpainaja on tulitikun pään kokoinen. Kuva: Metla: Erkki Oksanen

Etelä- ja Kaakkois-Suomen kuusimetsiä uhkaa kirjanpainajahyönteisepidemia.

Normaalisti kaatuneita kuusia syöviä tuholaisia on niin paljon, että ne vahingoittavat myös kasvavia metsiä. Kirjanpainajat ovat lisääntyneet myrskyjen jäljiltä metsiin jääneissä kaatuneissa kuusenrungoissa.

Lahden kaupungin metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä on huolissaan metsiensä kuusista. Kirjanpainajien määrä on lisääntynyt lähelle epidemiaa Salpausselän eteläpuolella.

- Nyt on todettu jo Lahden alueella muutamien satojen hehtaarien alueita, joille kirjanpainajat ovat iskeneet. Etelä-Suomessa epidemia on levinnyt tuhansille hehtaareille. Näin laajassa mitassa kirjanpainaja tappaa kuusikot pystyyn, Särkkä sanoo.

Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkija, dosentti Heli Viiri kertoo, että uusia ilmoituksia kirjanpainajan tuhoista tulee lisää koko ajan. Vahinkojen takia on jouduttu kaatamaan jo 1 000 hehtaaria kuusikoita. Vaaravyöhykkeessä on tuhansia hehtaareja.

Lahtelaismetsien kirjanpainajat tutkitaan

Lahden kaupungin metsissä on 180 ansaa kirjanpainajille. Tarkoitus on selvittää, kuinka paljon kuusituholaista siintyy. Pieniä ötököitä ei kannata laskea yksitellen vaan tilavuusmitoittain, kertoo kenttäkartoitusta tekevä Tuuli Laukkanen.

- Jossain saattaa jollain viikolla olla kirjanpainajia 200 millilitraa, mikä tarkoittaa yksilömäärässä hurjan paljon.

Normaalisti kirjanpainaja viihtyy heikentyneessä vanhassa kuusessa. Sille maistuu myös maahan myrskyjen tai metsurien jäljiltä jääneet kaatuneet rungot.

- Mutta nyt, kun epidemia on saavuttanut tällaisen laajuuden, kirjanpainaja pystyy iskeytymään terveisiin pystypuihin. Siitä ovat aiheutuneet laajat puustokuolemat, Anna-Maaria Särkkä sanoo.

Tappaessaan kuusia tuholainen levittää sinistäjäsieniä. Puista tulee käyttökelvottomia tukeiksi ja kuitupuuksi, joten metsänomistajille aiheutuu suuria tappioita.

Lämpimänä kesänä kirjanpainajan kanta voi jopa kymmenkertaistua. Viime vuodet ovat olleet tuholaiselle suotuisia. Metsäpäällikkö Anna-Maaria särkkä tietää syyksi metsiin jääneet kaatuneet kuuset.

- Tuho sai alkunsa vuoden 2010 Sylvi- ja Asta-myrskyistä, jolloin jäi paljon korjaamatonta myrskytuhopuuta metsiin. Sitten tulivat sopivan lämpimät säät ja suotuisat ilmasto-olosuhteet, jolloin kirjanpainajat pääsivät lisääntymään.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä