Kirjaskorpionin ja lahnan elämä kiinnosti
Pohjois-Karjalan Radion suorana radioitu luontoaamu Kolilta kiinnosti jälleen kuuntelijoita. Asiantuntijat vastasivat useisiin hyönteisiin, nisäkkäisiin, kaloihin tai kasveihin liittyviin kysymyksiin. Luontoaamu radioitiin kolmannen kerran, se on osa metsähallituksen organisoimaa Kolin retkiviikkoa.
Ei pöllönpää
Lintuja ja nisäkkäitä koskeviin kysymyksiin vastasi Ely-keskuksen asiantuntija Mika Pirinen. Häneltä kysyttiin muun muassa kellertäväsilmäisestä pöllöstä. Kysyjä halusi tietää myös pöllön korvista, missä ne sijaitsevat?
- Suurikokoinen pöllö, jolla on kellertävät silmät on lapinpöllö. Pöllön korvat sijaitsevat kuvainnollisesti samoilla paikoilla kuin ihmisellä, korvanlehti tosin puuttuu ja toinen korva on toista ylempänä. Näin pöllö pytyy äänen perusteella arvioimaan paremmin etäisyyksiä. Ominaisuus korostuu vielä pääntä kääntelemällä.
Yllätys kirjahyllyssä
Hyönteisien elämää valottii Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta. Mistä on suomeen tullut pieni ötökkä, kirjaskorpioni?
- Kirjaskorpioni on sellainen laji, joka on ollut suomessa iät ja ajat. Se löytyy usein kirjojen välistä. Kirjojen välissä on myös muita ötököitä, muun muassa jäytiäisiä, joita kirjaskorpioni napsii suuhunsa. Meillä Suomessa on ollut olemassa myös muita valeskorpionilajeja todella kauan. Mistä ne ovat suomeen tulleet, sitä tuskin kukaan tietää. Sisätiloistakin löytyy todella paljon erilaisia pieniä hyönteisiä ja kesäaikaan niitä tulee luonnosta sisälle lisää.
Lahna virvelissä
Kalojen kummallisuuksista tietoa jakoi Eino Nuutinen Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksesta. Hän joutui vastaamaan kysymykseen, että miksi lahna otti hänen uistimeen, vaikka yleensä lahna ei uistimeen ota?
- Lahna on pohjasyöjä ja parvikala. Ei voi sanoa miksi tämä yksilö otti kiinni. Lisääntymisaikana voi olla reviirikäyttäytymistä, jolloin se saattaisi jopa napata uistimeen. Ahneus tai agressiivisuus lie koitunut tuon lahnan kohtaloksi.
Rantaminttua pihvin päälle
Kasvien maailmaan kansaa perhdytti Kaija Eisto metsähallituksen luontopalveluista. Hän joutui vastaavaan laajaan kysymykseen, mihin eri tarkoituksiin maakunnan luonnosta löytyviä kasveja, yrttejä ja puita voidaan käyttää?
- Aiheesta saisi monta seminaaria, täytyy hieman rajata. Esi-isämme ovat osanneet hyödyntää hyvin luonnon antimia. Yrttejä voidaan käyttää salaatteihin, muun muassa vuohenputkenlehtiä ja nokkosen versoja, yrttipuolelta rantaminttu on hyvä lihariuuan maustamiseen, teeaineksiin löytyy esimerkiksi maitohorsmaa tai mesiangervoa, keväisin voi mahlaa saada koivunrungosta.
- Sienien ja kasvien avulla värjäämistä suositaan, lääkintäpuolella kihokkeja viedään ulkomaillekin, nokkosvettä käytetään torjuntaaineena, kauneudenhoitotuotteitakin saa luonnosta, lista on loputon. Nyt on havaittavissa se, että kinnostus eri luonnonyrttien käyttöä ravinnoksi on selvästi kasvanut.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Siviilipoliisi valvoo nyt ajotapaasi – "kiihdytykset ja kiilaamiset pyritään havainnoimaan salaisesti"
Poliisi käyttää tunnuksettomia autoja entistä enemmän ajotavan valvontaan, kertoo liikkuvan polisiin Kuopion yksikön ylikomisario. Tunnuksettomat poliisiautot tarkkailevat esimerkiksi kaahailua, kiilailua ja turvavälejä.
Riku-karhu, muflonit ja emut kiinnostavat Kiteen eläinpuistossa
Kiteen eläinpuisto tarjoaa kahden kilometrin mittaisen luontopolkunsa varrella paljon nähtävää ja koettavaa. Suomen neljänneksi suurimassa eläinpuistossa löytyy yli 50 lajia ja parisataa yksilöä. Ehdoton vetonaula on yli 300 kiloinen Riku-karhu, mutta myös emut, nandu, muflonit ja alpakat kiinnostavat.
Pikkutaiteilijoiden ihana maapallo - katso kuvat
Pekkalan kuvataidekoulun kevätnäyttely esittelee pienten taiteilijoiden lukuvuoden aherruksen tuloksia Joensuussa. Kansalaisopiston kuvataiteen perusopetuksen kevätnäyttelyn teema on "Ihana maapallo - ihmeellinen luonto". Pekkalan kartanossa on esillä esimerkiksi eri tekniikoilla tehtyjä maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, valokuvia, keramiikkaa ja sarjakuvia 9. kesäkuuta saakka.
Kolmannes asunnoista olisi korjattava radon-kaasun vähentämiseksi
Keuhkosyöpää aiheuttava radon hiipii asuntoon maaperästä. Säteilyturvakeskus mittasi pitoisuuksia lähes 1 800 kodista Pohjois-Karjalassa. Näistä kolmasosaan pitäisi tehdä korjaus.
Tuli pääsi irti laavulta - metsää paloi
Sammutus on jatkunut Nurmeksessa aamuyölle asti.
Pohjois-Karjalan yhteinen osuuspankki karahti kiville
Kolmen pankin yhdistäminen ei toteudu Pohjois-Karjalassa ainakaan toistaiseksi. Kiteen Seudun Osuuspankin edustajisto hylkäsi fuusioesityksen äänin 26-8. Henkilöstömäärä saattaa nyt vähetä Kiteellä.
Joensuu tarjoaa palkatonta vapaata työntekijöilleen - vaihtoehtona lomautus
Joensuun kaupungin työntekijät joutuvat ilmoittamaan toukokuun loppuun mennessä kantansa palkattomiin vapaisiin, kun vaihtoehtona on lomautus. Mahdollisten palkattomien vapaiden ja lomautusten aikaan osa kuntalaisten palveluista saatetaan joutua sulkemaan.
Tonttikiista 1920-luvulta: Suojeluskunta voitti taistelun Pielisjoen linnasta Joensuussa
Kunnalliset tontti- ja kaavoituskiistat ovat tätä päivää, mutta on sitä osattu olla napit vastakkain ennenkin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on 1920-luvulla käyty taistelu Pielisjoen pienoisessa saaressa sijaitsevasta tontista ja sillä seisoneesta viljamakasiinista Joensuussa. Vastakkain olivat Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri ja Joensuun kaupunki. Suojeluskunta voitti.
Kiteeläiset eivät niele suurpankkia - "Miksi lähteä venettä kaatamaan?"
Vaikka kiteeläisille on varattu yhdessä juukalaisten kanssa enemmistö suunnitellun suurpankin kaikkiin hallintoelimiin, ei pankkien yhdistäminen maistu osalle Kiteen Osuuspankin väestä sitten millään.
Nuorisotakuu yskien käyntiin - kolmannes jää toimien ulkopuolelle
Pohjois-Karjalassa huhtikuussa päättyneistä nuorten työttömyysjaksoista vajaa kolmannes johti työllistymiseen. 208 nuorta jäi kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle.
