Pohjois-Karjala |

Kirjaskorpionin ja lahnan elämä kiinnosti

Pohjois-Karjalan Radion suorana radioitu luontoaamu Kolilta kiinnosti jälleen kuuntelijoita. Asiantuntijat vastasivat useisiin hyönteisiin, nisäkkäisiin, kaloihin tai kasveihin liittyviin kysymyksiin. Luontoaamu radioitiin kolmannen kerran, se on osa metsähallituksen organisoimaa Kolin retkiviikkoa.

Luontoaamun asiantuntijat joutuivat vastaamaan moniin Milla Holmin esittämiin kysymyksiin
Luontoaamun asiantuntijat joutuivat vastaamaan moniin Milla Holmin esittämiin kysymyksiin Kuva: Yle / Ari Haimakainen

Ei pöllönpää

Lintuja ja nisäkkäitä koskeviin kysymyksiin vastasi Ely-keskuksen asiantuntija Mika Pirinen. Häneltä kysyttiin muun muassa kellertäväsilmäisestä pöllöstä. Kysyjä halusi tietää myös pöllön korvista, missä ne sijaitsevat?

- Suurikokoinen pöllö, jolla on kellertävät silmät on lapinpöllö. Pöllön korvat sijaitsevat kuvainnollisesti samoilla paikoilla kuin ihmisellä, korvanlehti tosin puuttuu ja toinen korva on toista ylempänä. Näin pöllö pytyy äänen perusteella arvioimaan paremmin etäisyyksiä. Ominaisuus korostuu vielä pääntä kääntelemällä.

Yllätys kirjahyllyssä

Hyönteisien elämää valottii Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta. Mistä on suomeen tullut pieni ötökkä, kirjaskorpioni?

- Kirjaskorpioni on sellainen laji, joka on ollut suomessa iät ja ajat.  Se löytyy usein kirjojen välistä. Kirjojen välissä on myös muita ötököitä, muun muassa jäytiäisiä, joita kirjaskorpioni napsii suuhunsa. Meillä Suomessa on ollut olemassa myös muita valeskorpionilajeja todella kauan. Mistä ne ovat suomeen tulleet, sitä tuskin kukaan tietää. Sisätiloistakin löytyy todella paljon erilaisia pieniä hyönteisiä ja kesäaikaan niitä tulee luonnosta sisälle lisää.

Lahna virvelissä

Kalojen kummallisuuksista tietoa jakoi Eino Nuutinen Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksesta. Hän joutui vastaamaan kysymykseen, että miksi lahna otti hänen uistimeen, vaikka yleensä lahna ei uistimeen ota?

- Lahna on pohjasyöjä ja parvikala. Ei voi sanoa miksi tämä yksilö otti kiinni. Lisääntymisaikana voi olla reviirikäyttäytymistä, jolloin se saattaisi jopa napata uistimeen. Ahneus tai agressiivisuus lie koitunut tuon lahnan kohtaloksi.

Rantaminttua pihvin päälle

Kasvien maailmaan kansaa perhdytti Kaija Eisto metsähallituksen luontopalveluista. Hän joutui vastaavaan laajaan kysymykseen, mihin eri tarkoituksiin maakunnan luonnosta löytyviä kasveja, yrttejä ja puita voidaan käyttää?

- Aiheesta saisi monta seminaaria, täytyy hieman rajata. Esi-isämme ovat osanneet hyödyntää hyvin luonnon antimia. Yrttejä voidaan käyttää salaatteihin, muun muassa vuohenputkenlehtiä ja nokkosen versoja, yrttipuolelta rantaminttu on hyvä lihariuuan maustamiseen, teeaineksiin löytyy esimerkiksi maitohorsmaa tai mesiangervoa, keväisin voi mahlaa saada koivunrungosta.

- Sienien ja kasvien avulla värjäämistä suositaan, lääkintäpuolella kihokkeja viedään ulkomaillekin, nokkosvettä käytetään torjuntaaineena, kauneudenhoitotuotteitakin saa luonnosta, lista on loputon. Nyt on havaittavissa se, että kinnostus eri luonnonyrttien käyttöä ravinnoksi on selvästi kasvanut.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä