Aikojen takaisista kirjeistä historiantutkijat ovat saaneet lisävalaistusta historiallisiin tapahtumiin, menneiden aikojen elämään, ihmisten ajatuksiin, kokemuksiin ja tunteisiin.

– Kirjeet ovat olleet hyvin tärkeä lähdeaineisto historiantutkimukselle aina. Ne ovat kertoneet siitä, mitä on konkreettisesti tapahtunut, ja millaisia ihmisten väliset suhteet ovat olleet.

– Tällä hetkellä voidaan puhua kirjeiden uudenlaisesta tulemisesta historiantutkimukseen. Niitä käytetään ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nyt ollaan kiinnostuneita siitä, miten eri tavoin on kirjoitettu eri aikoina, kertoo kulttuurihistorian tutkija Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta.

Viestejä joka lähtöön

Yksityiskirjeiden ohella kuoret ovat liikkuneet myös valtioiden välisten suhteiden hoidossa, politiikassa, taloudessa ja kaupankäynnissä.

Kirjeet ovat kulkeneet jo antiikin ajoista, mutta postilaitos alkoi kehittyä vähitellen vasta 1600-luvulla. Eurooppalainen sivistyneistö omi kirjeet valistuksen aikakaudella. Tavallisen rahvaan yhteydenpitoväline niistä alkoi tulla1800-luvun edetessä.

– 1800-luvulta löytyy paljon ns. itseoppineiden kirjoittamia kirjeitä, siis ihmisten, jotka eivät juuri olleet kouluja käyneet. Näitä on alettu viime aikoina tutkia paljon. Niistä on löydetty ihan uudenlainen maailma sivistyneistön maailman lisäksi, kertoo Maarit Leskelä-Kärki.

Etenkin 1800-luvulta alkaen kirjeet ovat tärkeää lähdemateriaalia esimerkiksi arjen, perheiden ja naisten historiaa tarkasteltaessa.

– Kirjeistä tuli merkityksellinen osa ihmissuhteiden hoitoa. Sieltä löytyy kaikkea ruoanlaitosta, terveydestä, raha-asioista ja tietenkin tunteista alkaen.

Bittiavaruuden kadotus vai ikuinen elämä palvelimella?

Vaikkapa 1900-luvun alussa oli tavanomaista kirjoittaa monisivuisia kirjeitä, kun nykyään viestintämme on pikaisesti näpyteltyjä sähköposteja ja tekstiviestejä sekä muutaman rivin Facebook-päivityksiä.

Huolena on, löytävätkö tulevaisuuden historiantutkijat lähdemateriaalinsa bittiavaruudesta, jos kohta mikään ei ole ikuista – ei paperikaan.

– Kyllähän sitä miettii, mitä meistä jää. Päästäänkö tutkimaan, millaisia persoonia tässä ajassa on. Toisaalta aina on ollut pelko, että ihmisten välisten viestintäteknologioiden muuttuessa jotain katoaa. Nykyään on hirveän monenlaisia välineitä, teksti vain on erilaista ja eri muodossa. Kyse on ehkä enemmän siitä, miten ne saadaan tallennettua jälkipolville, pohtii Maarit Leskelä-Kärki.

Oma asiansa on nykyään tapetilla oleva yksityisyyden suoja. Nykyisin huolestuttaa, mille palvelimille viestimme tallentuvat ja kenen silmiin ne päätyvät. Toisaalta kaksi sataa vuotta sitten elänyt kirjeenkirjoittajakaan tuskin osasi ajatella tekstinsä päätyvän joskus tutkijan suurennuslasin alle.

Toki on ollut heitäkin, jotka ovat kirjeensä rustanneet nimenomaan jälkipolvia ajatellen. Aivan normaalissakin kirjeenvaihdossa oman aikansa tavat ovat kahlinneet sitä, kuinka avoimesti syvimmät tunnot paperille vuodatettiin.

– Se on iso kysymys historioitsijalle, joka käyttää tämän tyyppistä aineistoa. Kirjeen maailmassa ei välttämättä ole ihmisen kokemukset ja tunteet sellaisenaan, vaan kirjeetkin ovat aina syntyneet tietyissä kirjeen kirjoittamisen konventioissa ja tavoissa.

– Vaikka tuntuisi, että pystyy tunnistamaan sadan vuoden takaisen ihmisen tunteet, ei se välttämättä ole niin. Toki historioitsijan pitää aina miettiä kirjeiden intimiteettiä ja sitä, mitä haluaa niillä tehdä. Eettiset kysymykset pitäisi aina olla mukana tutkimuksessa, linjaa Leskelä-Kärki.

Tutkimuskäyttöön vaikuttaa myös se, löytyvätkö kirjeet vahingossa vaikkapa ullakolta vai onko kirjoittaja tai hänen jälkeläisensä antanut kirjeet arkistoitaviksi.

Paluu kirjeiden maailmaan

Kaiken sähköisen viestinnän keskellä perinteiset kirjeet ovat kulttuurihistorioitsija Maarit Leskelä-Kärjen mukaan tekemässä paluuta.

– On nähtävissä sellainen "käsillä kirjoittamisen" paluu, paluu kirjeiden maailmaan. Koulumaailmassa ja muutenkin näkyy halu palata siihen, mitä oli aikaisemmin. Se liittyy tietynlaiseen elämäntyylin hidastamiseen. Käsin kirjoittaminenhan vaatii paljon enemmän aikaa kuin koneella kirjoittaminen.