Ulkomaat |

Kirkkoniemi: Kaivoskonkurssi käänsi työvoimapulan työttömyydeksi

Vuosi sitten Pohjois-Norjan Kirkkoniemessä kärsittiin työvoimapulasta. Viime marraskuussa Kirkkonimen rautamalmikaivos teki konkurssin ja työttömyys koitti. Venäjän rajalla olevassa Kirkkonimessä uskotaan silti arktisten luonnonvarojen tuovan kasvua tulevaisuudessa. Kunnassa odotetaan myös Jäämeren radan toteutuvan aikanaan Suomesta Kirkkoniemeen.

Kirkkoniemen keskustaa
Kimekin telakka Kirkkoniemen keskustassa Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Öljytankkeri odottaa raakaöljyn lastausta Kirkkonimen sataman edustalla vuonolla. Meri on sula kolmenkymmenen asteen pakkasesta huolimatta Golf-virran ansiosta. Hetkiksi tankkeri lähes katoaa näkyvistä suolaisen Jäämeren höyrytessä paksuna ja harmaana tulipalopakkasessa.  

Juuri nyt Kirkkoniemi painii ongelmissa pitkän talouskasvun loputtua ja historian suurimman pakolaiskriisin roiskuessa aina Jäämeren rannoille saakka.

Pahin isku on ollut Kirkkoniemen rautamalmikaivoksen konkurssi viime marraskuussa. 400 ihmistä jäi työttömäksi ja paikkakunnan työvoimapula kääntyi 10 prosentin työttömyydeksi.

Uusia työpaikkoja on synnyttänyt viime aikoina turvapaikkabisnes. Kymmenen kilometrin päässä Kirkkoniemestä on Norjan ja Venäjän ainoa maarajanylityspaikka, Storskog. Sieltä ehti tulla syksyllä viisi ja puoli tuhatta turvapaikanhakijaa Norjaan ennen rajan sulkemista. Näistä ihmisistä huolehtiminen työllistää jonkun verran myös täällä.   

Rajaseudulla odotetaan pakotteiden päättymistä

Venäjän ja lännen pakotesota ei ole lopettanut öljykauppaa, mutta kalakauppa Venäjän kanssa on keskeytynyt. Aivan Venäjän rajalla olevan Kirkkoniemen kauppojen myyntiä vähentää ruplan heikkeneminen, koska se heikentää täällä kaupoissa käyvien venäläisten ostovoimaa.

Moni täällä toivoo Venäjän ja lännen sopua ja kauppapakotteiden päättymistä. Niin toivoo myös Etelä-Varangin vaaleilla valittu kunnanjohtaja Rune Rafaelsen.  

– Tietysti toivon pakotteiden päättymistä. Siitä päättävät Norjan hallitus yhdessä EU:n ja Naton kanssa.

Venäläisten matkailu on vähentynyt, mutta kaukomatkailu on kasvanut muista vaikeuksista huolimatta myös Kirkkonimessä. Erityisesti aasialaisten matkailijoiden määrä on kasvussa. Sama suuntaus on nähty Suomen Lapissa.

Rafaelsen kehuukin matkailubisneksen yhteistyötä Suomen kanssa. Hänen mukaansa Lapista tulee tänä vuonna 50 linja-autollista lähinnä aasialaisia turisteja Kirkkonimeen.

Pohjoinen meritie ja Jäämeren rata

Kirkkoniemi voi tulevaisuudessa olla Aasian ja Euroopan välisen Pohjoisen meritien satama. Monet uskovat tämänhetkisestä aallonpohjasta huolimatta arktisten öljy- kaasu ja mineraalivarojen hyödyntämisen vaativan paljon puhutun Jäämeren rautatien rakentamista Rovaniemeltä tänne Kirkkoniemeen.

Kunnanjohtaja Rune Rafaelsen toivoo, että Jäämeren radan suunnittelu alkaisi pian. 

– Rovaniemen ja Kirkkoniemen välinen rautatie olisi valtava edistysaskel arktisen alueen liikenneyhteyksille. 

Rafaelsen kehuu Suomen elinkeinoministeri Olli Rehnin viime lokakuussa elinkeinoseminaarissa Helsingissä esittämää ajatusta, että Suomen, Norjan ja Ruotsin pitäisi yhdessä ponnistella Jäämeren rata EU-liikennehankkeiden listallle. 

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä