Kirvan kakka on oravan herkku
Omenapuissa viihtyvillä oravilla eivät suinkaan ole tihutyöt mielessä. Omenanraakileet eivät yleensä oravia kiinnosta vaan niiden suurin herkku löytyy lehtien pinnoilla olevasta kirvojen ulosteesta.
Kirvat ovat omenapuiden suurimpia riesoja. Ne käpristävät puiden lehtiä ja ulostavat niiden pinnoille. Toisten riesa tuottaa toisille kuitenkin suurta iloa. Kirvojen uloste on nimittäin oravien suurinta herkkua.
- Kirvojen uloste on makeaa nestettä, suorastaan sokeria. Oravat nautiskelevat puissa nuolemalla tätä mesikasteeksi kutsuttua ulostetta, toteaa Turun yliopiston Eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.
Vilkkaat kielet vähentävät autojen tahmaisuutta
Mesikastetta löytyy myös muista lehtipuista. Kirvojen määrän voi havaita esimerkiksi puiden alle parkkeerattujen autojen pintaan takertuvasta tahmasta. Puistoissa mesikastetta esiintyy erityisen paljon.
- Kesäisin oravat liikkuvat enemmän metsäalueilla ja pihapiireissä, joten mesi pääsee puistoissa oravilta hukkaan. Mutta kun oravat ovat apajan löytäneet, niin eihän isoista puistopuista edes huomaa vaikka siellä olisi leegiollinen oravia lehtiä nuoleskelemassa, Karhilahti toteaa.
Jos oravat haluaa pitää poissa pihapuista, niin niitä voi Karilahden mukaan houkutella muilla herkuilla.
- Jos niille tarjoaa vaikka pähkinöitä tai auringonkukansiemeniä, niin ne saa helposti paikalle syömään.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Sinilevä kukki Itämeressä jo tuhansia vuosia sitten
Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Sen myrkyllisyyden tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Levälauttojen kasvaminen kesällä ei ole kokonaan kiinni lämpötilasta.
Raja-aitaa ei haluta haravoida – kuusiaidasta "uusi buumi"
Pihojen reunuksille halutaan nyt helppohoitoisia pensas- ja havuaitoja. Valintakriteereinä ovat lisäksi nopea kasvuisuus sekä tuuheus.
EU:n uimarantaraportti: Kyproksessa ja Italiassa puhtaampaa vettä kuin Suomessa
Kymmenessä EU-maassa uimavesien laatu oli erinomainen. Suomi kuuluu tähän joukkoon, mutta edellä on useita maita.
Korvasienen persoonallinen maku on kesän airut
Sienen sisältämän myrkyn poistamista ei saa koskaan laiminlyödä. Gyromitriini poistuu kahdesti keittämällä.
Harvinainen pääskykahlaaja Joroisissa - edellinen havainto Suomessa 15 vuoden takaa
Rantasalmelaiset lintuharrastajat Elina Enho ja Kristiina Järvenpää eivät arvanneet sunnuntaiselle linturetkelle lähtiessään, millaiseen lintuharvinaisuuteen päivän aikana törmäisivät. Joroisiin Pasalan pelloille suuntautunut retki tuotti tulosta, kun iltapäivällä pään yllä lenteli Suomessa erittäin harvinainen pääskykahlaaja. - Oli se jännä paikka, kun tajusimme miten kovasta havainnosta on kyse, Järvenpää kertaa sunnuntain tapahtumia.
Toisen jätteet voivat olla toiselle oikea aarreaitta
Entä jos sinun yrityksesi ei enää heittäisikään jätteitään kaatopaikalle? Oletko ajatellut, että joku toinen yritys voisi tarvita juuri sinun jätelavaasi?
Kaalikoit hyökkäsivät - paha uhka sadolle
Miljoonien kaalikoiden vaellus tavoitti Suomen. Lämpimien ilmavirtojen mukana Suomeen on saapunut satoja miljoonia, mahdollisesti miljardeja kaalikoita.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Mätäjoen taimenet olivat juuri kypsymässä lisääntymiskykyisiksi
Mätäjoen myrkkypäästö osui juuri joen tärkeimpään osaan. Kalaharrastajilla oli kovat odotukset, että Mätäjoesta saataisiin aito taimenjoki. Työ joen kunnostamiseksi on osittain mennyt hukkaan.
Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla
Ennen vuodenvaihdetta tehty toinen Killerjärven ruoppaus näyttää onnistuneen, sillä ajelehtivilla suolautoilla pesii tänä vuonna vain noin 40 naurulokkiparia. Viime kesänä Killerin raviradan liepeillä syöksähteli muutama tuhat naurulokkia.
