Koulusta tuttu kiusaaminen on tuoreen tutkimuksen mukaan yleistä päiväkodeissakin. Helsingin yliopiston tutkija Laura Kirves on tutkinut kiusaamisen ilmenemistä varhaiskasvatuksessa ja havainnut, että 12 % päiväkotilapsista on suoraan tekemisissä kiusaamisen kanssa.

- Yleisin kiusaamisen tapa on porukan ulkopuolelle sulkeminen. Se, ettei oteta mukaan leikkeihin eikä kutsuta syntymäpäiville. Jo pientenkin lasten keskuudessa ilmenee sosiaalisten tilanteiden manipulointia ja vallankäyttöä, Kirves sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Kaikki lasten välinen riitely ja konfliktit eivät kuitenkaan ole kiusaamista, Kirves muistuttaa.

- Kiusaamisen tunnistaa siitä, että se on tietoista ja pitkäkestoista, ja sen tarkoitus on satuttaa kiusaamisen uhria.

Kirveen mukaan on aiheellista pohtia, miksi nahistelu lasten kesken on niin hyväksyttävää.

- Meillä on ehkä ajateltu, että nahistelu ja muksiminen jotenkin kuuluu lasten leikkeihin, että sillä tavalla lapset löytävät paikkansa yhteisössä. Mutta jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus koskemattomuuteen ja väkivallattomuuteen, joten sitä ei pitäisi sallia.

Tilasuunnittelullakin voi ehkäistä kiusaamista

Vantaalla upouudessa Siimapuiston päiväkodissa on huomioitu kiusaamisen ehkäisy jo tilasuunnittelussa.

- On paljon pienryhmätiloja, jotta lasten sosiaalisia suhteita on helppo seurata. Kiusaamisen ehkäisy alkaa siitä, että ensin kartoitetaan lasten sosiaaliset suhteet ja muodostetaan pienryhmiä, joista jokaiselle on oma aikuinen. Näin aikuisen on helppoa seurata läheltä ryhmänsä dynamiikkaa, kertoo Siimapuiston päiväkodin johtaja Leena Lahtinen.

Lahtisen mukaan vanhempien lepsut asenteet ja totutut sukupuoliroolit edistävät kiusaamista.

- Vanhemmilta kuullaan usein sitä, että pojat on poikia. Mutta se ei tarkoita, että olisi jotenkin luvallisempaa muksia toisia. Leikin täytyy olla tasavertaista ja positiivista. Jos leikissä toinen käyttää valtaa, niin puhutaan jo kiusaamisesta. Jos jo päiväkodissa hyväksytään alistaminen, luomme ympäristöä, joka on otollista myöhäisemmässä vaiheessa esimerkiksi syrjäytymiselle.

Tutkija Laura Kirves on samoilla linjoilla ja painottaa, että asenneilmapiirillä on olennainen merkitys.

- Täytyy luoda sellaista ilmapiiriä, että kiusattua on rohkeaa puolustaa ja kertoa kiusaamisesta aikuisille. Sitä kautta opetetaan lapset kantamaan vastuuta muista ryhmän jäsenistä.

Kirves sanoo, että tilanteisiin puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää.

- Ettei lasten identiteetti pääse muodostumaan sellaiseksi, että väkivalta ja nahistelu kuuluvat elämään. Tässä juuri ammattitaitoiset lastentarhanopettajat ovat avainasemassa, Kirves lisää.