Kotimaa |

Koiraharrastus saa naisen tarttumaan aseeseen – "Naismetsästysseuroja on noussut kuin sieniä sateella"

Metsästyskortin omistavien naisten määrä on lisääntynyt huimasti. Samalla naiset ovat tuoneet pehmeämpiä arvoja ja uusia järjestäytymismuotoja perinteisesti miehisenä pidetyn harrastuksen pariin. Naisten osuudessa metsästäjien määrästä on kuitenkin huomattavia maantieteellisiä eroja.

Metsästyskoira.
Kuva: YLE / Ensio Karjalainen

Vaikka naiset muodostavat yhä alle kymmenesosan Suomen metsästäjistä, on heidän määränsä lisääntynyt huimasti 2000-luvun aikana. Naisten osuus riistanhoitomaksun maksaneista metsästäjistä on vuosien 2005–2015 aikana kasvanut yli 60 prosentilla. Viime vuonna metsästyskortin lunasti 21 706 naista.

– Naismetsästäjien määrä on sen verran vahvassa kasvussa, että se pitää metsästäjämäärän korkealla, vaikka suuria ikäluokkia miehissä alkaa tippua pois metsästyksen parista, Suomen riistakeskuksen julkaiseman Metsästäjä-lehden viestintäpäällikkö Klaus Ekman kertoo.

Siihen, miksi metsissä liikkuu vuosi vuodelta enemmän naisia ase olalla, on monia syitä. Ekmanin mukaan moni nainen on aloittanut metsästyksen koiraharrastuksen kautta. Merkityksensä on myös sillä, että metsästys ymmärretään Suomessa luontoharrastukseksi.

– Suomalainen metsästys perustuu eränkäyntiin ja luonnosta voiman ammentamiseen. Se varmasti vetää naisia puoleensa.

Naismetsästäjien määrän lisääntyminen on tarkoittanut myös sitä, että luonnossa liikkuu entistä enemmän pariskuntia, jotka harrastavat metsästystä yhdessä.

Niin sanotut perinteiset metsästäjät saattoivat katsella nenän vartta pitkin, mutta kyllä tänä päivänä asenteet ovat täysin muuttuneet.

– Klaus Ekman, Metsästäjä-lehden viestintäpäällikkö

– Moni nainen on saanut kimmokkeen siitä, että on haluttu ymmärtää, miksi miehellä on niin kova polte metsälle, ja sitten on huomattu, että tämä onkin itse asiassa hieno juttu, Ekman toteaa.

Naiset aloittavat metsästyksen keskimäärin huomattavasti vanhempina kuin miehet. Miehet hankkivat metsästyskortin usein jo 14–16-vuotiaina, naiset taas usein vähintään kymmenen vuotta myöhemmin.

– Se varmasti johtuu siitä, että pojat lähtevät muiden perheenjäsenten imussa jo nuorena harrastuksen pariin. Naismetsästyksellä ei ole vielä vanhaa perinnettä, joka imisi mukaan. Naiset huomaavat harrastuksen vasta, kun heillä alkaa olla elämä uomissaan, Ekman pohtii.

Siitä, ovatko naiset kiinnostuneita enemmän pien- vai suurriistasta, ei ole olemassa tutkimustuloksia.

"Naismetsästysseuroja on noussut kuin sieniä sateella"

Ekmanin mukaan naismetsästäjien järjestäytyminen poikkeaa merkittävästi miesten vastaavasta. Miehet ovat perinteisesti järjestäytyneet kylä- ja paikkakuntakohtaisiin metsästysseuroihin, joihin likipitäen kaikki paikalliset miesmetsästäjät liittyvät.

Naismetsästäjät järjestäytyvät usein naismetsästysseuroiksi, jotka eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja.

Moni nainen on saanut kimmokkeen siitä, että on haluttu ymmärtää, miksi miehellä on niin kova polte metsälle.

– Klaus Ekman, Metsästäjä-lehden viestintäpäällikkö

– Naismetsästysseuroja on noussut kuin sieniä sateella. Heillä ei välttämättä ole omia metsästysalueita lainkaan, vaan he järjestäytyvät yhdistyksiksi ja alkavat sitten porukassa pohtia mahdollisuuksia päästä jonnekin metsästämään. Eli toiminta lähtee sosiaalisesta puolesta liikkeelle, kun taas miehinen metsästys lähtee liikkeelle metsästysmahdollisuuspohjalta, Ekman sanoo.

Naismetsästäjien verkostoituminen on Ekmanin mukaan omiaan vetämään uusia naisia metsästyksen pariin.

Naiset muuttaneet metsästyksen luonnetta

Monet naisjäsenet ovat jäseninä myös paikallisissa metsästysseuroissa. Nykyisin heidät myös otetaan ilolla vastaan perinteisesti miehisinä pidettyihin seuroihin.

– Tilanne oli varmasti 10–15 vuotta sitten vielä erilainen, kun naismetsästäjät olivat harvinaisuus. Niin sanotut perinteiset metsästäjät saattoivat katsella nenän vartta pitkin, mutta kyllä tänä päivänä asenteet ovat täysin muuttuneet, Ekman toteaa.

Ekmanin mukaan naiset ovat tuoneet muassaan metsästykseen pehmeämpiä arvoja ja uudenlaisia ulottuvuuksia.

– Naisten metsästäminen poikkeaa monesti terveellä tavalla perinteisestä, varsin konservatiivisesta miehisestä näkökulmasta. Tutkimusten perusteella naismetsästäjät eivät ole niin saaliskeskeisiä. Heillä on myös ehkä selkeämmin sosiaalinen tarve löytää samanhenkistä porukkaa.

Tutkimusten perusteella naismetsästäjät eivät ole niin saaliskeskeisiä.

– Klaus Ekman, Metsästäjä-lehden viestintäpäällikkö

Naisten osuudessa suuria alueellisia eroja

Naisten osuudessa metsästäjien kokonaismäärästä on merkittäviä maantieteellisiä eroja. Vuonna 2015 lunastettujen metsästyskorttien lukumäärän perusteella naisten osuus on suurin Lapissa, missä heitä on noin 11 prosenttia metsästäjistä. Perässä tulevat Etelä-Häme ja Uusimaa, missä naisten osuus on 7,6 prosenttia. Alueellisten erojen syitä ei ole tutkittu.

– Pohjoisen Suomen osalta ei ole kaukaa haettu se näkemys, että muita harrastusmahdollisuuksia on aika vähän. Aktiivinen harrastaminen on myös helpointa, kun metsästysmaat ovat lähellä. Toisaalta Uusimaa ja muu Etelä-Suomi ovat aika tyypillisesti voimakkaan koiraharrastuksen aluetta. Näille alueille myös muuttaa muualta paljon ihmisiä, ja he sitten tuovat mukanaan metsästysharrastuksen esimerkiksi pohjoisemmilta alueilta.

Naisia on suhteessa vähiten metsästyskortin omistajista länsirannikolla. Pohjanmaalla naisten osuus jää viiteen prosenttiin ja Satakunnassa 5,6 prosenttiin.

– En sitten tiedä, liittyykö se joihinkin syvempiin arvoihin vai muihin juttuihin, että länsirannikolla naisten prosentuaalinen osuus on pienempi, Ekman pohtii.

Juttua täydennetty 21.3.2016 kello 9:48. Metsästäjä-lehden julkaisijaksi merkitty Suomen riistakeskus.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

USA:n vaalit

Loka on lentänyt aina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – miksi demokraatit ovat aaseja ja republikaanit norsuja?

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on alkamassa loppukiri, kun demokraatit nimeävät Hillary Clintonin ehdokkaakseen maanantaina alkavassa puoluekokouksessa. Naapurileirissä on jo aloitettu kiivas lokakampanja häntä vastaan, ja myös republikaanien Donald Trump saa oman osansa. Lähes 200 vuotta sitten erästä ehdokasta haukuttiin aasiksi. Siitä syntyi demokraattien logo.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä