Kolme kiloa muikkua yhdellä kauhaisulla
Imatralla lipotaan muikkua jälleen haavitolkulla. Runsaasta muikkukannasta hyötyvät myös muut kalat.
Imatralla Tainionkoskelle rakennetulla lippoamislaiturilla on heinäkuisena iltana tyytyväistä väkeä hymy huulillaan. Syynä on Vuokseen parin vuoden tauon jälkeen nouseva hopeakylkinen herkku, eli muikku. Imatralla sitä nousee Vuoksesta kirjaimellisesti haavitolkulla. Mikko Vertanen nosti yhdellä kauhaisulla kolmen kilon satsin.
- Ihan koko päivän tätä on tullut, sen verran kuin jaksaa vetää. Kaksi kylmälaukullista olen tätä jo itselle ja kaverille hakenut, imatralainen Mikko Vertanen kertoo.
Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Mennan mukaan muikku on palannut muutaman heikomman vuoden jälkeen Vuokseen.
- Tästä hyötyvät kalastajien lisäksi myös kalat, sillä kyllä siellä kirjolohet, taimenet, kuhat, ahvenet ja hauet saavat vatsansa muikusta täyteen, kertoo Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Menna.
Erikoinen kalastustapa
Lippoaminen ei ole aivan tavanomaisin tapa kalastaa. Esimerkiksi Pohjanmaalla lipotaan siikaa ja kuoretta niiden noustessa kudulle. Sen sijaan muikkua lipotaan ainoastaan Vuoksesta.
- Minä ainakaan en tiedä, että tätä tällä tavalla muualla nostettaisiin, Menna kertoo.
Lippoaminen tiedetään kalamiesten keskuudessa, mutta Imatralla sitä on pyritty tekemään tunnetuksi myös kaupungin toimesta.
- Ei tämä liippaaminen ole keneltäkään pois, eli tänne vaan, kalastusmestari Menna toivottaa.
Menna ei pidä mahdottomana ajatuksena, että lippoamislaiturin ympärille kehitettäisiin myös muita palveluita.
Kun sieltä kala tulee, niin antaa keulan mennä ja sitten nykäisee. Loput pussiin ja pois.
- Kyllä tähän ollaan grillikatosta suunnittelemassa, että saadaan tulipaikat tarjolle. Voisihan siinä joku paikallinen yrittäjä miettiä, että miten saataisiin oluttuoppikin siinä kaupaksi, Menna naurahtaa.
Muikun runsas saanti on Mennan mukaan iskenyt vuosien varrella lippoajiin myös "kultakuumetta", jopa ahneutta.
- Kyllähän siitä joskus merkkejä on ollut, eli ahneus on iskenyt. Pieni muikku ei oikein kestä pakastamista, eli tolkku täytyy pitää mukana. Kala pysyy hyvänä parhaiten pinnan alla, Menna muistuttaa.
Temppu ja miten se tehdään
Entä miten himoittu kala sitten haaviin saadaan. Siihen ytimekkäät ohjeet antaa Mikko Vertanen.
- Kun sieltä kala tulee, niin antaa keulan mennä ja sitten nykäisee, niin loput pussiin ja pois.
Sen jälkeen muikku ei tarvitsekaan kuin pannun, voita ja suolaa.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
Turvetuotantoalueen laskuojasta kiistellään Hartolassa
Hartolan Turpeen Kari Rantasen mukaan Vapon turvetuotantoalueen vedet tulvivat laskuojasta ajoittain hänen alueelleen Isosuolla. Vapo Oy:n lakimiehen, Martti Patrikaisen mukaan laskuoja on niin suuri ja syvä, ettei tulviminen ole mahdollista.
Luontokeskus Naavan suosio yllätti
Metsähallituksessa ollaan yllättyneitä Pelkosenniemen Pyhätunturilla olevan luontokeskus Naavan suuresta suosiosta. Naava on toiminut vasta vuoden, mutta taloon odotetaan jo sadattatuhannetta asiakasta. Suunnittelija Reeta Nyman sanoo, että kaikki ennakko-odotukset on jopa reippaasti ylitetty.
Niinistö: Merimetsojahti ei saa vaarantaa ruokkeja eikä riskilöitä
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) suhtautuu varauksellisesti luvanvaraisen merimetsojahdin lisäämiseen. Tehokkaampi metsästys saattaisi koitua muiden arvokkaiden lintulajien kohtaloksi.
Räjähdelankaa ja vaahtomuovia - rakennustyömaiden jäte piinaa Helsingin rantoja
Helsingin merenrannoille huuhtoutuu ihmisten jättämien jätteiden lisäksi runsaasti rakennustyömaiden roskia. Pihlajasaaren rannasta löytyi esimerkiksi yli 500 räjähdelangan pätkää. Suomen rannat ovatkin Itämeren roskaisimmat.
Talvivaara aukaisi silmät kultakaivoksen suhteen: "Ei tämä olekaan pelkkä työpaikka-juttu"
Rantasalmella Talvivaaran ympärillä vellonutta keskustelua on seurattu mielenkiinnolla, sillä aivan kirkonkylän kupeessa tutkitaan kultaesiintymää. Talvivaara on saanut huolen pintaan.
Viljelypalstat täyttyvät vauhdilla - maahanmuuttajatkin ovat löytäneet tien kasvimaille
Palstaviljely on mielen ja kehon jumppaa. Viljelijälle oma vuokraviljelmä on paratiisi, jossa voi nauttia myös laiskottelusta.
"Suomella ei 50 vuoden kuluttua ole laadukasta mäntytukkia"
Metsänomistajat suosivat nykyisin pelkästään kuusta, koska hirvien pelätään napsivan männyntaimet suihinsa. Pitkään jatkunut suuntaus herättää jo kysymyksiä mäntytukin saatavuudesta.
Presidenttipari Saaristomeren suojelijoiksi
Suojelijat sitoutuvat tavoittelemaan Saaristomereen valuvien ravinteiden vähentämistä ja levittämään tietoutta Saaristomeren tilasta.
Talvivaaran rautavesivuodon todistaja: Ikävä totuus on, että valvonta on kansalaisten varassa
Yksityishenkilöt raportoivat Talvivaaran tuoreimmasta ympäristöongelmasta kaivosyhtiötä nopeammin.
