Saame |

Kolttien luottamusmies tuli laittaneeksi alulle kiivaan keskustelun saamelaisryhmien edustuksesta Saamelaiskäräjien hallituksessa

Kolttasaamelaisten luottamusmies ja saamelaiskäräjien jäsen Tanja Sanila vaati Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa koltta-alueelle omaa, erillistä edustajaa Saamelaiskäräjien hallitukseen. Sanilan epätavallinen ehdotus johti pitkään keskusteluun siitä, mille ryhmille kuuluu oma edustajansa seitsenhenkisessä hallituksessa.

Video: Sámedikki áirras ja nuortalaččaid ovdaolmmoš Tanja Sanila
Video
Video: Kolttasaamelaisten luottamusmies ja saamelaiskäräjien jäsen Tanja Sanila olisi ehdottomasti halunnut koltta-alueen oman edustajan Saamelaiskäräjien tiistaina valittuun hallitukseen. Katso lisää asiasta Yle Ođđasat -uutisista 25.2.2016.

Kolttasaamelaisten luottamusmies ja saamelaiskäräjien jäsen Tanja Sanila olisi ehdottomasti halunnut koltta-alueelle oman edustajan Saamelaiskäräjien hallitukseen.

Sanila ehdotti Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa Inarissa tiistaina, että kolttien kotiseutualueelta pitäisi valita erillinen edustaja Saamelaiskäräjien seitsenhenkiseen hallitukseen.

Tanja Sanila
Tanja Sanila Kuva: Yle
Sanilan esitti hallitukseen kolttien entistä luottamusmiestä ja Saamelaiskäräjien edustajaa Veikko Feodoroffia.

– Kolttien luottamusmiehenä näen, että koltta-alueen edustaja on tärkeä hallituksessa, sillä koltta-alueella asuu yli 500 kolttasaamelaista, painottaa Sanila.

Kolttien luottamusmies on kolttasaamelaisten vaaleilla valitsema edusmies, joka hoitaa kolttien yhteisiä asioita ja valvoo kolttien etuja. Koltilla on oma lakinsa, jossa määritellään koltta-alue, joka koostuu Sevettijärvi–Näätämön ja Nellim–Keväjärven kyläalueista Inarin kunnan itäosassa.

Koltta-alueelle ei aikaisemmin ole vaadittu omaa, erillistä hallituspaikkaa

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten virallinen kulttuuri-itsehallintoelin.

Sámediggi 2016–2019. Saamelaiskäräjät 2016–2019.
Sámediggi 2016–2019. Saamelaiskäräjät 2016–2019. Kuva: Vesa Toppari / Yle
Saamelaiskäräjien hallituksen valintaa ohjaavat saamelaiskäräjälaki sekä Saamelaiskäräjien työjärjestys.

Kaikki lähtee siitä, että saamelaiskäräjälaissa sanotaan, että saamelaiskäräjien 21 edustajan joukossa tulee olla vähintään kolme jäsentä ja yksi varajäsen kustakin saamelaisten kotiseutualueen kunnasta eli Utsjoelta, Inarista, Enontekiöltä ja Sodankylän kunnassa sijaitsevalta Lapin paliskunnan alueelta kustakin.

Työjärjestys ohjeistaa, että hallituksen tulee edustaa eri saamelaisryhmiä, myös kieliryhmiä. Suomessa on kolme saamenkieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame.

– Käräjien kokous nimittää käräjien puheenjohtajat myös hallituksessa vastaaviin tehtäviin ja vastaavaksi toimikaudeksi. Käräjien kokous valitsee lisäksi käräjien varsinaisista jäsenistä hallitukseen neljä muuta jäsentä käräjien vaalikaudeksi kerrallaan. Hallituksen tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä, vastikään uudistetussa työjärjestyksessä selostetaan.

Saamelaiskäräjien hallituksessa on tavallisesti ollut edustaja sekä jokaisesta saamelaisalueen kunnasta – mukaan lukien Lapin paliskunnan eli Vuotson-alue – että inarinsaamen- ja koltansaamen kieliryhmistä. Myös kaupunkisaamelaiset on huomioitu.

Aikaisemmin ei tiettävästi kuitenkaan ole vaadittu omaa, erillistä hallituspaikkaa koltta-alueelle.

Sanila perusteli ehdotustaan kolttien erityisellä asemalla

Kolttien luottamusmiehenä ja Saamelaiskäräjien edustajana toimiva Tanja Sanila perustelee ehdotustaan omasta edustajasta koltta-alueen erityisellä asemalla saamelaisyhteisössä ja lainsäädännössä.

– Jos aletaan erityisryhmiä saamelaisista etsimään, niin kolttasaamelaiset, jotka ovat pakotettu muuttamaan pois Neuvostoliitosta ja asutettu Sevettijärvi–Näätämö–Nellim–Keväjärvi-alueelle, niin se jos mikä on erityisryhmä ja heille pitäisi olla hallituspaikka, Tanja Sanila sanoo.

Järjestäytymiskokouksessa Sanila vaati useaan otteeseen painokkaasti, että kolmihenkisen puheenjohtajiston valinnan jälkeen olisi heti ensimmäiseksi pitänyt valita hallitusedustaja koltta-alueelta, joka on Suomen laissakin määritelty.

– Koltta-alueelle kuuluu hallituspaikka ja me otamme sen. Toivon että ette ala syrjimään meitä. Kolttien luottamusmiehenä minun on pakko valvoa kolttien etua ja vaatia hallitusjäsenen paikka kolttien kotiseutualueelle. Olen tyytyväinen Sanila-Aikion puheenjohtajuuteen, mutta tässä onkin nyt kyse alueellisista ryhmistä, Sanila painotti.

"Koltansaamenkielinen puheenjohtaja ei edusta koltta-aluetta"

Tanja Sanila teki ehdotuksensa koltta-alueen edustajasta siinä vaiheessa, kun Tiina Sanila-Aikio Inarista oli jo äänestetty uudeksi puheenjohtajaksi, Heikki Paltto Inarista ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Sámedikki ságadoallit 2016-2019.
Ságadoallit / Puheenjohtajisto: Heikki Paltto (gur./vas.), Tiina Sanila-Aikio ja Tuomas Aslak Juuso Kuva: Vesa Toppari / Yle
Sanila-Aikio on kotoisin Sevettijärveltä ja puhuu koltansaamea, mutta asuu nykyään Inarin kirkonkylällä. Sanilan mielestä Sanila-Aikio ei kuitenkaan edusta koltta-aluetta.

– Toki kielen edustaja meillä on, puheenjohtaja on koltansaamenkielinen, mutta alue-edustusta olisin ollut vailla, kertoo Sanila.

Veikko Feodoroff oli aluksi sitä mieltä, että Sanila-Aikion lisäksi hallitukseen olisi hyvä valita myös edustaja koltta-alueelta. Myöhemmin hän kuitenkin sanoi, että Sanila-Aikio pystyy edustamaan koltta-alueen asukkaita Saamelaiskäräjien hallituksessa.

Hallituksen valinta venyi iltaan asti

Tanja Sanilan epätavallinen ehdotus johti järjestäytymiskokouksessa pitkään ja monipolviseen keskusteluun siitä mille kaikille ryhmille kuuluu oma edustajansa Saamelaiskäräjien seitsenhenkisessä hallituksessa.

Koltta-alueen ja koltansaamen kieliryhmän edustuksen lisäksi keskusteltiin kiivaasti myös muun muassa inarinsaamen kieliryhmän, Inarin-alueen, kuntakeskus Ivalon-alueen, inarinsaamelaisten, Vuotson-alueen, Utsjoen kunnan ja saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten edustuksesta hallituksessa.

Nilla Tapiola 23.2.2016
Nilla Tapiola dalán Ohcejoga ovddasteaddji jienastemi maŋŋá 23.2.2016 / Nilla Tapiola heti Utsjoen edustajan äänestämisen jälkeen 23.2.2016 Kuva: Yle
Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen ensimmäinen päivä venyi aluekeskustelun ja lukuisten neuvottelutaukojen takia iltaan asti. Loppujen lopuksi Saamelaiskäräjät pääsi eteenpäin vasta äänestämällä.

Petra Magga-Vars 23.2.2016
Petra Magga-Vars dalán Vuohču áirasa válljema maŋŋá 23.2.2016 / Petra Magga-Vars heti Vuotson edustajan valitsemisen jälkeen 23.2.2016 Kuva: Yle
Ensin äänestyksillä päätettiin, että puheenjohtajiston valitsemisen jälkeen ei valita erillistä koltta-alueen edustajaa eikä myöskään erillistä inarinsaamen kieliryhmän edustajaa.

Magreta Sara
Magreta Sara maŋimuš stivrasaji jienasteami maŋŋá. Magreta Sara viimeisen hallituspaikan äänestämisen jälkeen. Kuva: Pirita Näkkäläjärvi / Yle
Sen jälkeen valinnat jatkuivat Utsjoen kunnan, Vuotson-alueen ja saamelaisalueen ulkopuolisen edustajan äänestyksillä tai valinnoilla. Äänestys ja lopulta arpa ratkaisi sen, valittiinko Vuotson edustajan jälkeen seuraavaksi saamelaisalueen ulkopuolinen vai Inarin edustaja.

Aivan viimeiseen äänestykseen otettiin lopulta mukaan vain naisia, jotta myös tasa-arvosäännökset täyttyvät. Inarinsaamenkielen edustus oli tapetilla vielä tämänkin äänestyksen aikana, kun vastaehdokkaina olivat inarinsaamelaiset Neeta Jääskö ja Anu Avaskari sekä inarilainen Magreta Sara.

Äänestyksessä äänet jakautuivat Sara 9, Jääskö 7 ja Avaskari 5, joten Saamelaiskäräjät äänesti sopimuksensa mukaan vielä uudestaan kahden eniten ääniä saaneen välillä. Loppujen lopuksi pohjoissaamenkielinen Sara valittiin hallitukseen äänin 12–8 ja inarinsaamenkielinen Neeta Jääskö jäi rannalle.

"Jos haluaa vaikuttaa, niin täytyy päästä hallitukseen"

Saamelaiskäräjien hallituspaikka on niin haluttu, sillä hallitus muun muassa valmistelee asiat täysistunnolle, joka kokoontuu yhteen vain nelisen kertaa vuodessa. Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa.

– Totuushan on, että jos Saamelaiskäräjillä haluaa vaikuttaa, niin täytyy päästä hallitukseen, kommentoi Magreta Sara Inarista.

Suoma Sámedikki stivra 2016-2019
Suoma Sámedikki stivra 2016-2019 Kuva: Yle
Utsjoen edustajana hallitukseen valittu Nilla Tapiola kommentoi heti valintansa jälkeen, että työjärjestystä on tarvetta muuttaa.

Yle Sápmin haastattelussa hän sanoi myös, että Utsjoelle olisi hänen mielestään kuulunut pitkästä aikaa varapuheenjohtajan paikka, mutta että asiasta ei oltu päästy neuvottelutulokseen.

Tapiola laski kuitenkin Helsingistä valitun utsjokelaissyntyisen Pieskin vahvistavan Utsjoen edustusta.

– Kun hallituspaikkoja on näin vähän, niin joskus vain käy niin, että täytyy tyytyä vähempään, Tapiola sanoi.

Sanila ja Avaskari jättivät eriävät mielipiteet

Tanja Sanila oli pettynyt, kun hänen esityksensä koltta-alueen omasta edustajasta ei toteutunut. Sanila näkee, että Saamelaiskäräjien työjärjestystä tulisi muuttaa niin, että koltta-alueella on Saamelaiskäräjien hallituksessa paikka.

– Sääntöjä pitäisi muuttaa, jottei vastaavaa kiistaa syntyisi jatkossa. Kokous näytti sen, että työjärjestys on kovin risainen. Meillä meni monia tunteja tyhjään taajomiseen, Sanila sanoo.

Anu Avaskari 23.2.2016
Anu Avaskari 23.2.2016 Kuva: Yle
Sanila ilmoitti jo kokouksessa, että hän jättää eriävän mielipiteen hallituksen valinnasta ja valittaa asiasta.

– Mietin tässä, että valittaisinko johonkin.

Myös Anu Avaskari Inarista ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen hallituksen valintaan, sillä hänen mielestään hallituksessa ei ole inarinsaamen kieliryhmän edustajaa.

Avaskari käytti kokouksen aikana lukuisia puheenvuoroja liittyen Inarin, Ivalon ja inarinsaamelaisten ja inarinsaamen kieliryhmän edustukseen ja ehdotti viimeiseen asti Kari Kyröä Inarista Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajistoon ja hallitukseen.

Edustajat huolissaan saamelaisten jaottelusta aina vain pienempiin ryhmiin

Helsingistä hallitukseen valittu Pentti Pieski oli tyytyväinen omaan paikkaansa, mutta suhtautui kriittisesti hallituspaikoista käytyyn väittelyyn.

– Pidän valitettavana sitä, että saamelaisyhteisöä aletaan jaotella erillisiin ryhmiin. Muitakin ryhmiä kuin koltta-alueella asuvat tai inarinsaamenkieliset löytyisi eikä tämä loppuisi koskaan. Tuntuu, että tässä on pyrkimyksenä heikentää meitä, hajottaa tätä yhteenkuuluvuutta, Pieski sanoo.

Pentti Pieski ja Jan Saijets dalán sámeguovllu olggobeale ovddasteaddji válljema maŋŋá 23.2.2016 / Pentti Pieski ja Jan Saijets heti saamelaisalueen ulkopuolisen edustajan valitsemisen jälkeen 23.2.2016
Pentti Pieski ja Jan Saijets dalán sámeguovllu olggobeale ovddasteaddji válljema maŋŋá 23.2.2016 / Pentti Pieski ja Jan Saijets heti saamelaisalueen ulkopuolisen edustajan valitsemisen jälkeen 23.2.2016 Kuva: Pirita Näkkäläjärvi / Yle
Hallitukseen yksimielisesti Lapin paliskunnan alueelta valittu Petra Magga-Vars kehotti keskustelijoita ottamaan itseään niskasta kiinni ja alkamaan puhua saamenkieltä – eri saamenkielten ryhmistä puhumisen sijasta. Tällä hän viittasi pitkälti suomeksi esitettyihin vaatimuksiin kieliryhmien edustamisesta.

Hallitukseen äänestetty Magreta Sara pienestä Lisman-kylästä Inarista sanoi keskustelussa, ettei hänen mielestään kenenkään tarvitse asua tietyllä alueella, jotta voi edustaa siellä asuvia ihmisiä.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi äänestetty Tuomas Aslak Juuso Käsivarresta huomautti keskustelun aikana, että hänen kotiseudullaan ollaan poronhoitoa varten jakauduttu perinteisten siidojen eli kyläryhmien mukaan ja mitä jos jokainen niistä alkaisi vaatia omaa edustajaansa.

– Saamelaiskäräjiltä loppuvat hallituspaikat, jos alamme näin ajatella, Juuso sanoi.

Kokouksen jälkeen vilkasta keskustelua inarinsaamen kieliryhmän edustuksesta

Keskustelu inarinsaamen kieliryhmän edustuksesta Saamelaiskäräjien hallituksessa on jatkunut vilkkaana järjestäytymiskokouksen jälkeenkin muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi äänestetty Heikki Paltto on inarinsaamelaista sukua, mutta puhuu pohjoissaamenkieltä. Kaikki eivät pidä häntä inarinsaamenkielisten eivätkä edes inarinsaamelaisten edustajana.

Anna Morottaja
Kuva: Vesa Toppari / Yle
Edellisessä hallituksessa istunut inarinsaamenkielen opettaja Anna Morottaja väitti tuoreeltaan Saamelaiskäräjien hallitusta Twitterissä laittomaksi, koska siitä puuttuu inarinsaamenkielinen edustaja.

Hänen mielestään viimeisen hallituspaikan kohdalla ei olisi pitänyt äänestää inarinsaamenkielisen ja muun edustajan välillä.

– Jos jokaisesta kunnasta automaattisesti valitaan edustaja, niin kyllä joka kielen puhujakin pitäisi hallituksesta löytyä, Morottaja sanoo.

Morottaja pelkää, että inarinsaame unohtuu, jos hallituksessa ei ole kieltä taitavaa edustajaa. Aikaisemmin näin on käynyt esimerkiksi silloin, jos Saamelaiskäräjillä ei ole ollut inarinsaamenkieltä taitavaa edustaja.

Entisen puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven ensimmäisessä hallituksessa 2008–2011 istui Anu Avaskari. Hän on sittemmin opiskellut inarinsaamea Saamelaisalueen koulutuskeskuksen inarinsaamen linjalla.

– Kyllä se on kieli- ja alueryhmien vastuulla, että asiantuntijuus tulee ryhmän edustajan kautta hallitukseen. Joku muistaa aina miettiä inarinsaamea ja inarinsaamelaisten maailmaa muutenkin. Inarinsaamenkieltä osaava ihminen kuitenkin tuntee inarinsaamelaisten historiaa monipuolisesti. Kieltä osaavalla ihmisellä on sen kulttuurin sisäinen näkökulma, sillä kieli sisältää yhden kulttuurin, Morottaja sanoo.

"Viimeisessä äänestyksessä ei ollut kyse inarinsaamen kieliryhmän edustajan saamisesta hallitukseen"

Viimeisessä äänestyksessä hallitukseen olisi kuitenkin ollut mahdollista saada inarinsaamenkielinen edustaja, sillä äänestyksessä oli mukana jopa kahta saamenkieltä puhuva Neeta Jääskö.

Neeta Jääskö 23.2.2016
Neeta Jääskö 23.2.2016 Kuva: Yle
Anna Morottaja sanoo ymmärtävänsä, ettei Jääskö ollut kaikille mieluinen ehdokas, sillä hänen mielestään Jääsköllä on radikaaleja näkemyksiä, jotka eivät ole kaikkien mieleen.

– Minua ei haittaa, jos minua pidetään radikaalina. Omasta mielestäni olen pikemminkin melko konservatiivinen, sillä minun mielestäni kielitaito, kielenkäyttäminen ja vahva yhteys kieliyhteisöön ovat kaikista tärkeimpiä sen suhteen, kuka on inarinsaamelainen, ja kuka meitä voi edustaa, Neeta Jääskö kommentoi.

Jääskön mielestä viimeisessä äänestyksessä ei ollut ollenkaan kyse sellaisen edustajan saamisesta hallitukseen, joka edustaisi sekä inarinsaamelaisia että inarinsaamenkielisiä.

– Inarinsaamen kieliryhmän edustajan valitseminenhan olisi ollut aivan mahdollista viimeisessä äänestyksessä, Neeta Jääskö sanoo laskeskellen omiaan ja Anu Avaskarin ensimmäisellä äänestyskierroksella keräämiä ääniä, joiden yhteismäärä ylitti Saran keräämien äänten määrän.

"Työjärjestyksessä ja valmistelussa parannettavaa"

Tiina Sanila-Aikio sanoi seuraavana päivänä Yle Sápmin haastattelussa, että hallituksen valintaa ohjaavassa työjärjestyksessä on vastikään tehdystä uudistuksesta huolimatta paljon parannettavaa.

Pia Ruotsala, Tiina Sanila-Aikio ja Kalle Varis 23.2.2016
Pia Ruotsala, Tiina Sanila-Aikio ja Kalle Varis Kuva: Aletta Lakkala / Yle
– Nykyisessä työjärjestyksessä on sanottu ympäripyöreästi se, että hallituksen pitää edustaa sekä kielellisiä että alueellisia ryhmiä. Asiasta on nyt mahdollista keskustella ja yrittää parantaa työjärjestystä, jotta valitseminen olisi helpompaa, Sanila-Aikio sanoo.

Työjärjestyksen lisäksi moitittiin järjestäytymiskokouksen valmistelua.

– Jos olisi selvät sävelet, tätä ei olisi tapahtunut, Tanja Sanila sanoo.

Saamelaiskäräjät istui järjestäytymiskokousta edeltäneen maanantai-illan koulutusseminaarissa.

– Valinnassa meni varmaan siksi niin kauan, kun meillä ei maanantaina ollut tarpeeksi aikaa keskustella näistä asioista. Emme ehtineet keskustella näistä paikoista paljoa yhtään, joten lähdimme puhtaalta pöydältä, Tapiola sanoo.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä