Tampere |

Kolumni: Elämäni paras sijoitus

Missä vaiheessa opintolaina muuttui kirosanaksi?

Henkilö kuvattuna yliopiston lasioven läpi.
Kuva: Yle

Rahan lainaamiseen liittyy kaksi varsin vastakkaista sanontaa. Toisen mukaan "velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa". Tämä velan tekemisestä varoittava viisaus kuului omiin lapsuusopetuksiini, sitä kotona monesti toistettiin ja sen mukaan myös enimmäkseen elettiin.

Silti yhden lainan ottamista en epäröinyt hetkeäkään. Kyse oli opintolainasta, joka 80-luvun puolivälissä kuului lähes itsestäänselvyyksiin. Minulle se oli myös ehto sille, että pystyin aloittamaan opinnot yliopistossa. Vanhemmiltani oli vaatinut ihan riittävästi uhrauksia se, että kaikille kolmelle lapselle oli saatu valkolakit päähän - jatko-opinnot sai kukin kustantaa ns. omasta pussistaan.

Ja hyvä niin. Opintolainan ja opintotuen turvin opiskelijan elämä oli vaatimatonta, mutta mahdollista. Toki kesä- ja joululomatienesteillä hankittiin hiukan leveämpää leipää, puhelinosake, pala Lundiaa tai junareissu Eurooppaan, mutta pääosan elämisestämme, me 80-luvun opiskelijat, kustansimme nimen omaan lainalla.

Opintojen päättyessä velkaa olikin kertynyt yli 90-tuhatta markkaa, mikä nykyrahassa lienee noin 15-tuhatta euroa. Takaisinmaksuaikaa oli 12 vuotta, eli viimeisen lainaerän maksoin pois vasta nelikymppisenä.

Eihän velan takaisinmaksu koskaan ole herkkua. Toki olisin keksinyt noillekin rahoille parempaa käyttöä, mutta en valita. Sen sijaan ihmettelen, missä vaiheessa opintolaina muuttui kirosanaksi, ja missä vaiheessa opiskelijat keksivät, että lainan ottaminen ns. "elämiseen" on täysin pois laskuista.

Itselleni valtion takaama laina ei koskaan tuntunut kovin suurelta henkiseltä taakalta, vaikka ihan "kaurapuuron osteluun" se kuluikin. Esimerkiksi asuntolainoihin suhteutettuna opintolaina on yleensä varsin pieni investointi.

Sillä investointi, sijoitus opintolaina mielestäni on.

Se toinen sanonta, joka liittyy rahan lainaamiseen kuuluu kutakuinkin näin: "velka on varallisuutta - niin kauan kuin sen pystyy hoitamaan". Tämän sanonnan opin vasta aikuisiällä, huomattavasti paremmin toimeentulevilta ystävältäni. Uskon vakaasti, että tämä totuus pätee erityisesti opintolainaan.

 

Tuoreimmat aiheesta: Tampere

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä