Suomessa haettiin viime vuonna konkurssiin 3 300 yritystä. Kasvua toissavuoteen on 25 prosenttia. Joka kymmenes konkurssi saa poliisin nenän tärisemään.

- Valtaosa talousrikollisuudesta on piilorikollisuutta. Karkea arvioni on, että ainakin joka kymmenennessä konkurssissa on jonkinlaista vilunkia, jota poliisin olisi syytä selvittää, sanoo rikosylikomisario Kari Lintilä Pääkaupunkiseudun talousrikosten esikäsittely-yksiköstä.

Saattohoitajia jopa meren takaa

Konkurssiasiamies Eeva Arko-Koski kertoo, että viime vuosien villitys konkurssimarkkinoilla on niin sanottu saattohoito.

- Ensin yritys myydään jollekin laitapuolen kulkijalle, joka ei tosiasiassa harjoita minkäänlaista liiketoimintaa ja jolla ei ole mitään menetettävää. Sitten tuo huonosti menestynyt ja etukäteen putsattu firma haetaan konkurssiin.

Rikosylikomisario Kari Lintilä tietää, että rikolliset saavat virka-apua jopa Suomenlahden tuolta puolen.

- Tuolta lahden takaa on tullut ikään kuin keikkatyöläisenä tällaisia erikoismiehiä, saattohoitajia.

Motoristijengiläisiä nyt myös valkokauluspuolella

Konkurssirikollisten karvoihin ei ole katsomista.

- Liivimiehet, moottoripyöräjengiläiset, ovat oppineet tekemään riskianalyysejä. He ovat havainneet, että kannattaa kokeilla myös muita rikollisuuden haaroja kuin huumebisnestä. Talousrikospuolella kiinnijoutumisriski on pienempi ja rangaistukset lievempiä, rikosylikomisario Lintilä tietää.

Poliisi on äskettäin törmännyt mittaviinkin motoristijengiläisten rakennusfirmaviritelmiin.

Peruskoreografia pysyy aina samana

Konkurssirikoksen peruskoreografia on kuitenkin aina ja iankaikkisesti se yksi ja sama.

- Useimmiten kyse on siitä, että pulaan joutunut yrittäjä pyrkii kätkemään omaisuutta ennen konkurssia ja viemään sen näin velkojien ulottumattomiin. Silloin syyllistytään velallisen epärehellisyyteen, konkurssiasiamies Arko-Koski sanoo.

- Samassa yhteydessä kirjanpitoa vääristellään tai se jopa hävitetään kokonaan, jotta nämä muut rikolliset teot eivät paljastuisi.