Juridisesti sitovan sopimusmuotoisen tekstin laatimiseen ei aika riitä, se todettiin jo marraskuun alkupäivinä. Tuolloin elettiin kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pattitilanteen vaihetta. Kaikki osapuolet kyräilivät tositensa tekemisiä, eikä kukaan uskaltanut liikahtaa asemistaan.

Ajatus ilmastosopimuksen pukemisesta poliittisen sopimuksen muotoon aiemmin tavoitellun juridisen sopimuksen sijaan syntyi Barcelonan ilmastokokouksessa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Barcelonan kokous oli viimeinen Kööpenhaminan ilmastokokouksen varsinainen valmistelutilaisuus.

Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia kertoo, että kansainvälisten ilmastoneuvottelujen puheenjohtaja Yvo de Boer ja Kööpenhaminan kokouksen isäntämaan Tanskan edustajat tulivat siihen tulokseen, että Kööpenhaminan kokous voidaan pelastaa poliittisen sopimuksen avulla. Aika oli auttamatta lopussa varsinaisen juridisen sopimuksen laatimiseksi.

Yhdysvallat ja Kiina käänsivät odotukset nousuun

Kun kokouksen alkuun oli aikaa enää puolitoista viikkoa, Yhdysvallat teki odotetun liikahduksen. Valkoisen talon tiedonannnon mukaan Yhdysvallat tarjoaa Kööpenhaminassa päästövähennyksiä seuraavaan tyyliin: vuoteen 2020 mennessä 17 prosenttia, vuoteen 2025 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2030 mennessä 42 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 83 prosenttia.

Luvut näyttävät suurilta, mutta niiden tulkitsemiseen tarvitaan korkeampaa laskutaitoa. Yhdysvallat nimittäin vertaa päästöjään vuoteen 2005, kun muut maat vertaavat vuoteen 1990.

Kun eri maiden tarjoukset muutetaan yhteismitallisiksi, huomataan, että Yhdysvallat tarjoaa alkuun hyvin vaatimatonta lukua 3,4 prosentin vähennystä, mutta heti vuoden 2020 jälkeen alkaisi vähentää päästöjään hyvin nopeasti.

Vuonna 2050 EU ja yhdysvallat olisivat jo tasoissa 80 prosentin vähennyksillään.

Maailman suurin saastuttaja Kiina teki oman ensimmäisen tarjouksensa pian Yhdysvaltojen jälkeen. Kiina tarjoaa monimutkaista käsitettä "talouden hiili-intensiteetistä", jota se on valmis laskemaan 40-45 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Tämä merkitsisi sitä, että Kiinan päästöt edelleen kasvaisivat, mutta huomattavasti nykyistä hillitymmin. Se pienentäisi päästöjään yhdellä megatonnilla, mikä puolestaan on yli neljännes kaikista maailman päästövähennyksistä, joita nyt haetaan.

Kiinan tarjousta voikin pitää hyvin anteliaana.

Rahoituskysymykset jäävät viimetinkaan

Onnistuakseen Kööpenhaminan sopimuksen pitää siis sisältää selviä lukuja teollisuusmaiden päästövähennyksiksi. Tutkijat vaativat yleensä 25-40 prosentin vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä. Tähänastiset tarjoukset pyörivät 20 prosentin tuntumassa.

-Itse katsoisin, että Kööpenhaminassa voitaisiin päästä 30 prosentin vähennyssitoumukseen, sanoo pääneuvottelija Sirkka Haunia.

Lisäksi sopimuksen pitäisi sisältää aikataulu siitä, miten kehitysmaat tulevat mukaan ilmastotalkoisiin. Ilman hahmotelmaa siitä, millä tavoin teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaiden siirtymistä puhtaaseen teknologiaan, sopimusta ei voida pitää onnistuneena.

Tärkeän rahoitustyöryhmän toiseksi puheenjohtajaksi on valittu suomalainen Jukka Uosukainen ympäristöministeriöstä.

Poliittisen sopimuksen pitäisi myös sisältää aikataulu, jonka puitteissa poliittisesta tehdään juridinen. Sirkka Haunia uskoo, että työhön voitaisiin antaa puolesta vuodesta vuoteen.

Kymmenet valtionpäämiehet ovat jo ilmoittaneet saapuvansa Kööpenhaminaan kokoukseen viimeisiksi päiviksi. Ilmoittautuneiden mukana ovat mm. Kiinan pääministeri Wen Jiaobao, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Britannian pääministeri Gordon Brown sekä presidentti Tarja Halonen.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama saapuu Kööpenhaminaan aivan oman aikataulunsa mukaisesti. Kun muut valtionpäämiehet osallistuvat kokouksen loppurutistukseen, Obama piipahtaa Kööpenhaminassa 9.12. matkallaan Osloon hakemaan Nobelin rauhanpalkintoaan.

Kööpenhaminan kokous alkaa 7.12. ja päättyy 18.12.