Talous |

Korkein oikeus: Pankilla ei ollut oikeutta korottaa kuntien korkomarginaaleja

Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan Handelsbankenilla ei ole ollut oikeutta korottaa kunnallisten toimijoiden lainamarginaaleja yksipuolisella ilmoituksella. Pankki joutuu palauttamaan perusteetta saamansa summat korkoineen. Aiemmin hovioikeus hylkäsi kanteen.

Handelsbanken Haaparannalla.
Handelsbankenin konttori Haaparannalla. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Korkein oikeus on tiistaina antamallaan tuomiolla vahvistanut, että Svenska Handelsbankenilla ei ole ollut oikeutta korottaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön ja eräiden muiden kunnallisten toimijoiden lainojen korkomarginaaleja yksipuolisella ilmoituksella vuosina 2009–2010.

Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion, jolla kuntayhtymän ja sen myötäpuolten kanne oli hylätty. Pankki on velvollinen palauttamaan perusteetta saamansa summat korkoineen.

Kuntayhtymä, säätiö ja eräät muut kunnalliset toimijat olivat nostaneet vuosina 1998–2007 Handelsbankenilta lainoja, joiden yhteismäärä oli noin 120 miljoonaa euroa. Lainojen korko koostui vaihtuvasta viitekorosta ja sopimuksen mukaisesta marginaalista.

Vuonna 2009 pankki ilmoitti korottavansa korkomarginaalia 0,45–0,60 prosenttiyksiköllä.

Pankki vetosi korotuksen perusteena yleisiin sopimusehtoihinsa. Sen näkemyksen mukaan varainhankinnan kustannukset olivat kansainvälisen finanssikriisin seurauksena nousseet sopimusehtojen tarkoittamalla tavalla.

Korkeimman oikeuden mukaan pankki ei ollut osoittanut varainhankinnan kustannusten merkittävää ja pysyvää lisääntymistä lainojen nostoajankohdasta marginaalin korotusajankohtaan.

Korkein oikeus totesi pankin esittäneen näyttöä etupäässä vaihtuvakorkoisen antolainaustoiminnan viitekorkoon suhteutetuista kustannuksista, joka antoi vain osittaisen kuvan pankin kokonaiskustannusten kehityksestä. 

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Helsinki

Selvitysryhmä: HUSLABin neulasekaannuksen syynä inhimillinen erehdys – Kukaan ei sairastunut

Syyt siihen, miksi HUSLAB:ssa käytettiin keväällä neuloja kahteen kertaan, on nyt tutkittu. Syynä oli inhimillinen virhe. Lisäksi keikkatyöntekijää ei ollut perehdytetty tarpeeksi hyvin, ja käytettyjä turvaneuloja käsiteltiin väärin. Käytetyn neulan sai suoneensa 19 ihmistä, joista 18 on todettu ensimmäisessä seurannassa terveeksi. Yksi ei ole suostunut seurantaan.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä