Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman ihmettelee Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa Euroopan keskuspankin torstaista korkopäätöstä. Entinen Etlan toimitusjohtaja olisi toivonut enemmän. 

- Korkopäätös ei ollut yllättävä. Viikko sitten Mario Draghi ilmoitti, että EKP tekee kaikkensa talouskriisin ratkaisemiseksi. Siihen nähden tämä oli pettymys, Korkman sanoo.

EKP piti keskeisen ohjauskorkonsa ennallaan 0,75 prosentissa. Lisäksi keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi kertoi pankin suunnittelevan myös kriisimaiden velkakirjojen ostamista. Ostojen tarkoitus on laskea ylettömästi velkaantuneiden maiden velanhoitokuluja.

Korkmanin mukaan EKP yrittää estää euroalueen hajoamisen niin vähällä kuin mahdollista. Enemmänkin voisi tehdä, mutta keskuspankki haluaa valtioiden ottavan vastuuta kriisin hoidossa.  

- EKP haluaa siirtää pallon hallituksille. Keskuspankki tulee toimimaan niin, että euro ei ainakaan romahda, mutta kriisi tulee pitkittymään ja jatkumaan, Korkman tulkitsee.

”Todennäköisesti Kreikka jää pois”

Sixten Korkman ei usko, että euroalue hajoaa palasiksi tai jakautuu kahtia etelään ja pohjoiseen.

- Euro voi hajota monella tavalla, mutta kukaan ei pysty arvioimaan, mitä silloin tapahtuu. Pankkiekonomistit saattavat arvioita tehdä, mutta ne ovat täysin puuta heinää.

- Todennäköisin vaihtoehto on, että Kreikka jää pois, koska Kreikan poliittinen järjestelmä on kyvytön ja haluton toteuttamaan uudistuksia, Korkman sanoo.

Helposti ei Kreikan ero yhteisvaluutasta kuitenkaan onnistu.

- Kukaan ei halua ottaa Kreikasta vastuuta - ei komissio eikä Saksa. EKP puolestaan haluaa, että poliitikot hoitavat asiat, Korkman muistuttaa.

Korkmanin mukaan Kreikan ero euroalueesta ei vaikuttaisi Suomeen juuri mitenkään.

- Pankkien haavoittuvuus Kreikka-riskeille on jo otettu huomioon, joten Kreikan eron vaikutus Suomeen olisi hyvin pientä.