Kulttuuri |

Korsholm kaikuu kamarimusiikkia 30. kertaa

Korsholman musiikkijuhlat on kolmen vuosikymmenen kuluessa kasvanut merkittäväksi kamarimusiikkitapahtumaksi. Juhlavuoden konserttikavalkadi alkoi avajaiskonsertilla Mustasaaren kirkossa eilen. Kamarimusiikkia kuullaan kaikkiaan 29 konsertissa kahdeksan päivän aikana. Musiikillisesti tämän kesän tapahtuma nojaa ranskalais- ja venäläissäveltäjien teoksiin sekä japanilaiseen sävelmaailmaan.

Kaksi sellistiä esiintyvät Korsholman musiikkijuhlilla 2012.
Marko Ylönen ja Zoran Markovic esiintyivät musiikkijuhlien iltapäiväkonsertissa Vaasan baptistikirkossa. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Korsholman musiikkijuhlat syntyivät vuonna 1983 osana kamarimusiikin toista aaltoa. Mallia haettiin Kuhmon kamarimusiikkijuhlilta. Sittemmin vastaavia musiikkijuhlia ja -tapahtumia on tulvinut eri puolille Suomea.

- Olimme tekemässä aivan nollatilanteesta uutta festivaalia. Alkuperäinen ajatus oli tuoda Kuhmon kamarimusiikin henki tänne Mustasaareen. Olav Englund, joka oli paikallinen amatöörimuusikko ja aktivisti, kysyi Kuhmossa olisinko kiinnostunut auttamaan samantyyppisen tapahtuman luomisessa tänne, kertoo Seppo Kimanen, joka oli perustamassa Korsholman musiikkijuhlia ja toimi tapahtuman ensimmäisenä taiteellisena johtajana. Tämän kesän juhlaan hän on suunnitellut japanilaisen musiikin osuuden.

Juhlavuoden teemana on Pariisi, Pietari ja Tokio eli musiikkikattaus on koottu ranskalais-, venäläis- ja japanilaissäveltäjien tuotannosta. Konserttitarjonta kulkee 150 vuotta sitten syntyneen Debussyn ja hänen pariisilaiskollegoidensa parista Pietarin salonkeihin. Tokiolaisen tuulahduksen tuo säveltäjävieraaksi saapuneen Toshi Ichiyanagin sävelmaailma.

Ichiyanagi on Japanin merkittävin elossa oleva nykysäveltäjä sekä pianisti. Hänen teoksiaan kuullaan laajasti, sinfonioista aivan uuteen kamarimusiikkiteokseen. Liki 80-vuotias Ichiyanagi pitää itsensä vireessä pelaamalla pingistä. Myös Vaasasta on etsitty säveltäjälle haastajaa pöytätennispöydän vastapuolelle.

Korkeatasoiselle tapahtumalle tilausta

Vuosikymmenten varrella vahva organisaatio ja alueellisuus ovat nousseet onnistuneen tapahtuman takeiksi.

- Kyllä tähän on tullut enemmän alueellista elementtiä. Nythän näitä aluekonsepteja eri kirkoissa, Isossakyrössä ja niin pois päin, on huomattavasti enemmän, Kimanen kertaa musiikkijuhlan kehityskaarta.

Viimeisen kolmen vuoden aikana musiikkijuhlan taiteellinen johto on ollut Marko Ylösen käsissä. Juhlavuoden tapahtuma on Ylösen viimeinen puristus taiteellisena johtajana. Ylönen ymmärtää kamarimusiikkitapahtuman haasteita.

- Haaste klassisen musiikin juhlilla on saada yleisöpohjaa laajennettua ja rahoitusta vakiintuneeksi. Toivon seuraajalleni malttia, pitkää pintaa, inspiraatiota ja onnea.

Kasvot uudelle taiteelliselle johtajalle saadaan vielä musiikkijuhlien aikana, ensi viikon alkupuolella. Ylönen näkee viimeisten vuosien hioneen tapahtumaorganisaatiota entisestään. Nykyisellään tapahtumalla on selkeä linja ja jatkuvuutta. Korsholman musiikkijuhlien ajankohta siirrettiin viime kesänä elokuun ensimmäiselle viikolle, mikä osoittautui kasvaneen kävijämäärän osalta oikeaksi ratkaisuksi.

Pitkäaikainen kamarimusiikkijuhlien vaikuttaja uskoo myös tulevaisuuteen.

- Uskoisin, että tämän tyyppiselle pienimuotoiselle ja korkeatasoiselle tapahtumalle tulee olemaan aina tilaus. Toivonkin, että täällä riittää tällaista fanaattisuutta pitää yllä korkeaa taiteellista tasoa, Kimanen toteaa.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä