Pohjanmaa |

Körttipuvun käyttö elpymässä

Heränneitten körttipuku alkaa uudelleen yleistyä. Puvun ovat ottaneet kansallispuvun tapaan juhlakäyttöön etenkin nuorehkot, keski-ikäiset naiset ja vanhemmat miehet.

Kuva: Mediatoimisto Karhumäki

Lapualla Wanhassa Karhunmäessä on tartuttu ilmiöön. Karhunmäessä järjestetään lauantaina körttipukujen käyttöön liittyvä perinnepäivä. Myöhemmin kevään mittaan on luvassa pukuompelukurssi, jos kiinnostuneita löytyy tarpeeksi.

- Nyt on oikea aika nostaa körttipukuperinnettä esiin, kun ihmiset ovat niistä kiinnostuneita. Nyt vielä keskuudestamme löytyy taitajia, jotka osaavat tehdä körttipukuja, selvittää Wanhan Karhunmäen toiminnanjohtaja Marianne Kallio.

- Wanhassa Karhunmäessä on aina arvostettu kädentaitoja. Siitäkin syystä oli meidän tehtävä tarttua tähän körttipukuilmiöön.

Marianne Kallio ei laita körttipuvun uutta tulemista muoti-ilmiön piikkiin. Hänen mukaansa käyttöön liittyy aina jokin linkki herännäisyyteen.

Körttipuvulla ei koreilla

Sekä miesten että naisten körttipuvuille on leimallista yksinkertaisuus ja tumma väri. Heränneet eivät halunneet koreilla vaatteilla. Miehen puvussa esiinpistävä on takin selustan kolme halkiota ja takin yksinkertainen kaulus. Naiset käyttivät kimonomallisesti leikattua röijaa ja laskostettua hametta. Huivia somisti sininen tai lila raidoitus.

- Vaikka puvut olivat yksinkertaisia, ne eivät olleet rumia. Päinvastoin, esimerkiksi naisen puku on leikattu kauniisti, naisellisesti laskeutuvasti, Marianne Kallio kertoo.

Kansallispuvun tapaan

- Heränneet käyttivät körttipukua arkena ja juhla-asuna. Juhlissa naiset saattoivat käyttää vähän kiiltävämpää huivia. Jos naiset solmivat huivin leuan alle, ei sopinut tehdä kuin yhden solmun. Toinen olisi ollut jo koreilua, selvittää körttipuvun käyttöä ja historiaa tutkinut toimittaja, körttiaktiivi Heli Karhumäki.

Heli Karhumäki kertoo, että Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla yleistynyt herännäisyys vaali körttipukujen jokapäiväistä käyttöä aina 1800-luvun puolivälistä viime sotiin saakka. Kun körttipuku taas tekee tuloaan, väliin on jäänyt oikeastaan vain yksi sukupolvi, joka ei ole käyttänyt körttipukua.

- Minun sukupolvellani ei ole enää niitä rasitteita mielessä, mitä körttipuvun pakolliseen pitoon on myös liittynyt. Minun sukupolvelleni körttipuku merkitsee perinteitä ja turvallisuutta.

Heli Karhumäki aikoo käyttää körttipukua muun muassa Herättäjäjuhlilla, heränneitten seuroissa ja herännäishenkisissä sukujuhlissa tai -tapahtumissa.

- Arkipuvuksi körttipuvusta ei ole, mutta sitä voidaan käyttää kansallispuvun tapaan juhlapukuna, Heli Karhumäki toteaa.

Lähteet:
YLE Pohjanmaa

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjanmaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä