Metso-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien  ja metsälajien taantuminen. Yksi suojelun tarpeessa olevista kasveista on serpentiiniraunioinen, jota on Suomessa vain noin 1700 kappaletta. Se ja muut niinsanotut serpentiinikasvit kasvavat äärimmäisen emäksistä kivilajia, serpentiniittiä, sisältävällä kallioperällä.

Serpentiinialueita on Suomessa vähän, ja esimerkiksi Pohjois-Savossa niitä on löydetty ainoastaan Kaavilta ja Juankoskelta. Ylitarkastaja Anne Grönlund Pohjois-Savon ELY-keskuksesta vahvistaa serpentiinialueiden harvinaisuuden. Elävänä todisteena on Kaavilta löydetty pulskaneilikan serpentiinirotu.

- Se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi kasviksi, jota ei löydy muualta kuin parin neliökilometrin alueelta, iloitsee intendentti Outi Vainio Kuopion luonnontieteelliséstä museosta.

Ely-keskusten suojelutavoite 96 000 hehtaaria

Serpentiinialueet ovat yksi metsätyyppi, joka halutaan suojelun piiriin osana Metso-ohjelmaa.

"Saadaan tehdä paljon työtä, että tavoitteeseen päästään."

- Anne Grönlund

Koko maassa paikalliset ELY-keskukset ovat lunastaneet metsää jo 18 000 hehtaaria. Tavoite on kuitenkin yli neljä kertaa suurempi, yhteensä 96 000 hehtaaria seuraavien seitsemän vuoden kuluessa.

- Tavoite on varsin kunnianhimoinen. Saadaan tehdä paljon työtä, että siihen päästään, mutta ei nyt ainakaan vielä luovuteta, tunnustaa ylitarkastaja Anne Grönlund.

Metsäkeskuksesta määräaikainen suojelusopimus

Suojelualueita hankkii myös Suomen metsäkeskus, tosin vain määräaikaisina, kymmenen vuoden sopimuksina.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan metsäkeskuksen tavoitteeksi on asetettu 82 000 - 173 000 hehtaarin suojelualue vuoteen 2016 mennessä. Neljässä vuodessa (2008 - 2011) metsäkeskuksen myöntämää ympäristötukea oli maksettu vasta 23 500 hehtaarin alalta.

Ympäristötuki on ollut tämän vuoden alusta metsänomistajalle verollista pääomatuloa, mikä saattaa osaltaan vähentää metsänomistajien halukkuutta tehdä suojelusopimuksia. Toisaalta metsäkeskuksella on käytössä tähän vain neljäsosa ELY-keskuksille budjetoidusta 32 miljoonasta eurosta.

- Rahat eivät todennäköisesti riitä, kun kohteita on paljon. Vuoden loppuun mennessä rahat ovat todennäköisesti jo aika vähissä, laskeskelee metsäneuvoja Rauno Heiskanen Suomen metsäkeskuksen Kuopion toimipisteestä.

ELY-keskuksissa tällaista ongelmaa ei ole, sillä ylitarkastaja Grönlundin mukaan jonkin alueen suojelu ei ole koskaan jäänyt rahasta kiinni.

Suojelu on vapaaehtoista

Metso-ohjelmaan kuuluvien yksityisten suojelualueiden perustaminen on vapaaehtoista, eikä kohteiden arvioiminen vielä sido maanomistajaa mihinkään.

- Monet maanomistajat haluavat, että heidän metsiensä suojeluarvo kartoitetaan. Vasta sen jälkeen katsotaan, johtaako se suojeluun, kertoo Grönlund.

Jos suojeluun päädytään, siitä maksetaan Grönlundin mukaan hyvä korvaus.

- Puustosta maksetaan täysi korvaus, joka on veroton. Kyseessä on kilpailukykyinen vaihtoehto hakkuille.

Rahan ohella suojelualueiden lisääntymistä vauhdittaa asiasta saatava informaatio. Vain osa metsänomistajista on tietoisia omien metsiensä mahdollisuuksista.

- Osa on sellaisia, mutta osa ei varmaan välitä pätkääkään. Erityisesti etämetsänomistajat ovat nykyisin kiinnostuneita, jos maastosta löytyy jotain erityistä. He ovat varmasti  myös halukkaita niitä suojelemaan, hymyilee alueneuvoja Jukka Hintikka Koillis-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.