Suomen perustuslakivaliokunnassa linjattiin eilen, että Saksan ja Ranskan ehdotus Euroopan pysyvän kriisirahaston määräenemmistöstä olisi ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.

- Lähdettäisiin siitä, että pienemmän jäsenmaan yli voidaan kävellä. Tällaiset asiat tulisi valmistella yhdenvertaisella tavalla, ja sekä komission että neuvoston puheenjohtajien tulisi olla vahvemmin mukana, Koskinen painotti Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

Koskisen mielestä on syntynyt kahden maan, Ranskan ja Saksan direktoraatti, jossa saman puolueryhmän edustajat yrittävät ottaa vallan.

Sanktiot ennaltaehkäisyä

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan päätös sanktioista on hyvä, mutta kyse on vain ennaltaehkäisevästä toimesta.

- Tämä päätös ei koske akuuttia kriisiä, vaan tulevia tilanteita. EU rahoittaa jäsenmaitaan eri tavalla, ja näitä maksatuksia voidaan lykätä tai jäädyttää, Holm totesi.

Holm arvioi, että sanktiomenetelmiä tulee varmasti lisää, jotta kuripykälään saadaan tehoa.

Holmin mukaan päätös aikaistaa pysyvän kriisirahaston käyttöönottoa puolella vuodella on merkittävä, koska kriisi kehittyy huonompaan suuntaan.

- Etu on se, että alkuperäisessä versiossa sijoittajavastuu olisi ollut suurempi, kuin väliaikaisessa menettelyssä. Se olisi pysyvänä ratkaisuna hyvä asia. Nyt Sarkozyn ja Merkelin esityksen mukaisesti ei tiedetä sijoittajavastuun höllentämisestä.

EU hajaantuu - kaikki eivät lähde mukaan IMF:n rahoitukseen

Euroopan unionissa ollaan siirtymässä kohti tiiviimpää talousliittoa vain 17 euromaan kesken. Muun muassa Iso-Britannia ei ole lähdössä mukaan.

- EU-alueella on tapahtumassa hajaannusta ja euromaat lähtevät eteenpäin. Takana lienee se, että euromaat alkavat rahoittaa IMF:ää, joka tulee mukaan tukemaan kriisimaita, Holm huomautti.

Holm ei usko, että kaikki maat olisivat valmiita tulemaan mukaan IMF:n rahoitukseen.

- Britanniassa ei muutenkaan tykätä, että Brysselistä tehdään päätöksiä, Holm arvioi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on pitänyt kiinni sijoittajavastuun kirjaamisesta. Koskinen pitäisi sijoittavastuun poisjättämistä suurena takaiskuna Suomelle.

- Lähdetään siitä, että pysyvän mekanismin edellytykset säilyvät ja yhteisvastuulausekkeet olisivat uusisakin velkakirjoissa.

Koskisen mukaan nyt tehdyt päätökset poikkeavat vahvan komission periaatteesta.

- Yksittäiset valtiot ja samasta puolueryhmästä tulevat johtajat voivat hyvinkin epätasapainoisella tavalla heittää ehdotuksia pöytään, Koskinen huomautti.