Avaruus ja sen valloittajat nousivat toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa modernin elämän ja tulevaisuuden symboleiksi. Suomalainen väitöskirjatutkimus pureutuu kosmonauttivalokuviin ja piirroksiin, joita julkaistiin neuvostoliittolaisessa populaarimediassa.

Valokuvatutkija Iina Kohonen osoittaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun tekemässään väitöksessä valokuvien olleen tärkeä keino avaruuden valloituksesta kerrottaessa. Erityisesti tutkimuksessa nousevat esille kansakunnan uudet sankarit, kosmonautit.

- Televisio ei vielä ollut syrjäyttänyt lehtiä keskeisenä visuaalisena mediana ja suosituissa kuvalehdissä julkaistuilla valokuvilla oli tärkeä asema avaruusaikakauden tallentajina, kuvittajana ja tuottajana, selventää Iina Kohonen.

Kohonen on väitöskirjassaan käynyt läpi 5 000 valokuvaa ja lähes 400 piirrosta. Tarkastelussa keskitytään erityisesti valokuvan kykyyn tehdä todelliseksi ja kuvan kykyyn kertoa tarinaa. Merkittäviä ovat ihmisen, teknologian ja avaruuden suhde sekä kosmonautteihin liitetyn sankaruuden moniulotteisuus.

Kuvat osana propagandakoneistoa

Kuvat avaruudesta syntyivät osana Neuvostoliiton kylmän sodan propagandakoneistoa. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton käymä avaruuskilpa kytkeytyi tiiviisti ase- ja ohjusteknologiaan. Lähes vainoharhainen salailu verhosi koko avaruusohjelmaa.

- Avaruuskilpaa käyvällä Neuvostoliitolla oli suuri tarve hyödyntää ohjelmaa niin laajalti julkisuudessa kuin mahdollista.  Salailun ja julkisuuden välinen jännite teki valokuvista mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Kuvat ylikompensoituivat ja jokaiselle detaljille tuli kohtuuttoman suuri merkitys, arvioi Kohonen.

Salailu aiheutti myös kosmonauttien julkiselle roolille haasteita. Kosmonauteissa yhdistyi kaksi piirrettä: he olivat samanaikaisesti sekä avaruusohjelman vaikutusvaltaisimpia että heikoimpia edustajia. Kosmonautit olivat avaruusohjelman eliittiä, joilla ei ollut mitään valtaa suhteessa julkisuuskuvaansa.

Kosmonautit näyttäytyvät kuvissa korostetun arkisina. Perhe, koti ja sankareiden arkinen elämä maan pinnalla nousivat avaruutta tärkeämmiksi kuvauskohteiksi.

Kuvien avulla kerrottiin millainen oli ideaali neuvostokansalainen 1960-luvulla.  Ne esittivät ihanteellista yhteiskuntaa, yhteiskuntaa avaruuden valloituksen kynnyksellä.

- Kosmonautit näyttäytyvät kuvissa korostetun arkisina. Perhe, koti ja sankareiden arkinen elämä maan pinnalla nousivat avaruutta tärkeämmiksi kuvauskohteiksi, Kohonen sanoo. 

Valokuvatutkija Iina Kohosen väitöskirja Gagarinin hymy. Avaruus ja sankaruus neuvostovalokuvissa 1957–1969 tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 14. syyskuuta.