Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kehitetään yhteistyönä harrastajien kesken usein ympäri maailman. Ohjelmaa varten kirjoitettu koodi on avattu muokattavaksi ja kehitettäväksi kaikille asiasta kiinnostuneille.

- Avoimuuden idea on, että tekijä antaa käyttäjälle oikeuden muokata ja mukauttaa ohjelmaa omiin tarpeisiinsa sopivaksi, kertoo Suomen Open Source –keskuksen COSSin toiminnanjohtaja Ilkka Lehtinen.

Avoimen lähdekoodin ohjelma on usein ilmainen, mutta poikkeuksiakin löytyy.

- Tämä on yleinen harhaluulo. Varsinkaan liike-elämässä avoin lähdekoodi ja ilmaisuus eivät aina kulje käsi kädessä, Lehtinen muistuttaa.

Suomalaiset ohjelmoinnin eturintamassa

Maailmanlaajuisesti tunnetuin avoimen lähdekoodin ohjelmisto on suomalaisen Linus Torvaldsin alullepanema käyttöjärjestelmä Linux, mutta seuraajiakin löytyy.

- Suomesta on lähtenyt maailmalle kaksi kirkasta johtotähteä. Näistä se tunnetumpi on ehdottomasti Linux, mutta myös suomalaisten koodaajien alullepanema MySQL-tietokantaohjelmisto on maailmalla hyvin tunnettu, Lehtinen toteaa.

Linuxista löytyy lukuisia eri jakeluversioita, joista valikoidaan sopivin käyttötarkoituksen mukaan. Kotikäytössä suosituin lienee Windows-ympäristöä muistuttava Ubuntu.

Anoppikin siirtyi Linux-aikaan

Näkemyksiä erilaisten ohjelmistojen paremmuudesta on varmasti lähes yhtä monta kuin ohjelmistoilla on käyttäjiäkin, mutta Linux-käyttäjät kehuvat yleensä ohjelmiston turvallisuutta ja nykyään myös helppokäyttöisyyttä.

- Linuxilla saa rakennettua konepaketin, jolla pystyy hoitamaan kaikki perusasiat esimerkiksi netissä. Touhuun riittää myös vähän vanhempi ja heikkotehoisempi kone. Linuxin vahvuuksiin kuuluu myös turvallisuus, ohjelmiston etuja luettelee COSSin toiminnanjohtaja Ilkka Lehtinen.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöönotto vaatii aluksi viitseliäisyyttä ja jonkin verran asiantuntemustakin, sillä yleensä uuden konepaketin kylkiäisinä tulee useimmille tuttu Windows.

- Asensin anopilleni käyttöön Linux-pohjaisen koneen. Aluksi hän ilmoitti, ettei hän mitään tästä ymmärrä, mutta kehotti näyttämään mitä nappeja pitää painella. Sitten kun napit oli läpikäyty, on vastaanotto ollut oikein hyvä, Lehtinen kertoo.

Jos siirtyminen Windows-maailmasta Linuxin pariin ei innosta, on myös Windowsille saatavilla paljon ohjelmia, joiden kehitystyö pohjautuu avoimeen lähdekoodiin.

Uusimmat teknologiat voivat vaatia odottamista

Jatkuvasti suosiotaan kasvattavien kannettavien tietokoneiden asentaminen Linux-pohjaisiksi on ainakin mielikuvissa hankalampaa kuin perinteisten pöytäkoneiden.

Ilkka Lehtinen tietää ennakkoluulon ja myöntää niillä olevan osin myös totuuspohjaa.

- Kun käytetään viimeisintä teknologiaa, voi olla, että ajureita ei vielä ole olemassa. Linux-aktivistien täytyy kirjoittaa ajurit järjestelmään ja tässä voi kulua aikaa vuosikin. Toisaalta peruskannettava ilman ylimääräisiä hienouksia saadaan asennettua Linus-ympäristöön varsin helpostikin.

Onko ilmaista lounasta?

Kuluttaja on avoimen lähdekoodien ohjelmistojen äärellä helposti myös hämillään. Voiko olla ilmaista lounasta? Mihin kohtaan koira on haudattuna? Voiko ilmaiseksi saada hyviä ja monipuolisia ohjelmistoja, jotka toimivat samaan tapaan kuin kauppojen hyllyillä tarjottavat kilpailijansa?

- Avoin lähdekoodi pohjautuu vapaaehtoisuuteen ja aktiivisuuteen harrastajien keskuudessa ympäri maailman, Lehtinen toteaa.

Toisaalta kotikäyttäjien työpöytämallinen Linux on vain sivujuonne laajemmassa kokonaisuudessa. Linuxin yleisin käyttöympäristö löytyy kotien sijasta suurista tietokonekeskuksista. Työpöytämuotoinen Linux on syntynyt sivutuotteena.

- Tyypillisesti koodajien elanto saadaan Linuxiin liittyvistä liiketoiminnallisista palveluista. Kyllähän meidän näytön kelmeässä valossa olevien nörttipoikienkin täytyy elää. Tarvitsemme päivittäisen pizzamme ja kolamme, Ilkka Lehtinen naurahtaa.