Keski-Suomi |

Kotilot valtaavat pihoja ja puutarhoja

Kotilot ovat asettuneet asumaan pihoihin ja puutarhoihin myös Keski-Suomessa. Kotilohavaintoja on tullut muun muassa Jyväskylästä ja Suolahdesta, missä kotiloita on kahmottu puutarhasta ämpärikaupalla.

Kotiloita on ollut tänä keväänä moninpaikoin valtavia määriä. Nämä kotilot on kerätty Jyväskylästä Harjun kupeesta. Kuva: YLE / Simo Pitkänen

Moni lenkkeilijä kummasteli pari päivää sitten Jyväskylän Lohikoskella kenkien alta kuuluvaa ratinaa. Tarkempi perehtyminen kävelytien pintaan paljasti, ettei kenkien alla ripissyt pikkukiviä, vaan kotiloiden kuoria. Tien poikki vaelsi satojen kotiloiden lauma.

YLE Keski-Suomen toimitukseen tuli tiistaina lukuisia soittoja kotiloista eri puolilta maakuntaa. Suolahdesta, Keiteleen rantatieltä tuli tieto, että siellä on sadoittain, ellei jopa tuhansittain, lehtokotiloita. Viestin lähettäjä kertoi keränneensä omasta pihastaan yli 200 kotiloa parin viime päivän aikana. Hän kertoi laittaneensa kotilot suolavettä sisältävään lasipurkkiin, sillä se tuntuu olevan ainoa keino säästää pihassa kukoistavat perennat.

Viime kesän kostea sää kasvatti kotilokantoja ja määrät ovat paikoin runsaita myös tänä keväänä. Sateisena kesänä kotiloille on tarjolla paljon tuoretta ja vihreää ruokaa eivätkä kuivat kaudet piinaa niitä. Jatkossa kotiloita voi ilmestyä Suomen luontoon vielä nykyistäkin enemmän, sillä ilmaston lämpeneminen on kotiloille mieleen. Kotilot säilyvät jo nyt muna-asteella talven ylitse mutta talvien lämmetessä ne voivat säilyä talven yli myös aikuisina yksilöinä.

Kostea kesä suosi lehtokotiloa

Suomen luonnossa on tavattu noin 50 eri kotilolajia. Koko maailmassa tavataan vaihtelevien arvioiden mukaan jopa 60 000 eri kotilolajia. Kotilot ovatkin eläinkunnan suurin nilviäisluokka. Suomen yleisimmät nilviäislajit ovat valepeltoetana, peltoetana, keltajuovaetana ja lehtokotilo.

Yksi runsaimmin viime vuosina lisääntyneistä kotilolajeista on lehtokotilo. Tyypillisimin lehtokotiloita esiintyy Etelä-Suomen rannikkoseuduilla mutta viime vuosien säät ovat suosineet lehtokotiloiden lisääntymistä niin, että ne ovat levinneet pohjoisemmaksi. Suolahdessa ja Jyväskylässä sankoin joukoin esiintyneet kotilot ovatkin mitä todennäköisimmin lehtokotiloita.

Lehtokotilot ovat ihmisille vaarattomia mutta saattavat aiheuttaa paljon vahinkoa pihoissa, puistoissa ja puutarhoissa. Tämä on huomattu esimerkiksi Porvoossa, missä kotilo-ongelma on ollut kiusallisen läsnä jo 50-luvulta lähtien. Siksi lehtokotiloa nimitetään myös Porvoon kotiloksi.

Porvoossa kaupunki onkin ryhtynyt taistoon kotiloiden leviämisen estämiseksi. Kotiloiden liikkumista on rajoitettu niittämällä joutoniittyjä ja joissakin kohteissa on käytetty etanoihin tarkoitettua torjunta-ainetta. Kaupunkilaisia on myös kannustettu pitämään pihansa kunnossa ja hävittämään kotilot omilta tonteiltaan.

Lehtokotilo ei sinänsä ole vaarallinen mutta se aiheuttaa tuhoa raapimalla kiellellään pehmeitä kasvinosia. Erityisesti salaatti kelpaa kotiloille mutta muuten kotilo on kaikkiruokainen. Ne voivat syödä yhden päivän aikana kasviravintoa jopa kolmasosan painostaan. Kotiloiden vierailu näkyy reikinä kasvin lehdillä.

Siruetana uhkaa viljelmiä

Viime vuosina puutarhanpitäjissä on herättänyt kauhua uusi tulokas, espanjansirueteana. Sille kelpaavat ravinnoksi kaikenlaiset kasvit ja se syö myös kuolleita lajitovereitaan, jonka vuoksi sitä kutsutaan myös tappajaetanaksi. Muista etanoista poiketen espanjansiruetana ruokailee myös päiväsaikaan ja saa näin aikaan suurta tuhoa. Espanjansiruetana leviää vuosi vuodelta yhä pohjoisemmaksi.

Lajin leviäminen uhkaa kotipuutarhojen lisäksi myös ammattiviljelmiä. Ahvenanmaan Jomalassa etana tuhosi viime kesänä keskikokoisen mansikkaviljelmän kasvustot kokonaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tappajaetana-nimellä tunnettu nilviäinen aiheutti taloudellista vahinkoa ammattiviljelmällä.

Marttojen neuvoilla kotiloiden kimppuun

Kotiloiden hävittäminen on hyvin vaikeaa. Ne leviävät helposti ja huomaamattomasti. Niiden munat saattavat matkata jopa ulkomailta asti, jos kasvin mukana on multaa. Ne myös kulkeutuvat kotipihalta toiselle esimerkiksi kasvien mukana ja saappaisiin tarttuneina. Torjunta-aineet eivät juuri kotiloihin tepsi eikä niillä ole luonnollisia vihollisia.

Marttaliitto opastaa kotipuutarhureita ehkäisemään kotilo-ongelmaa jo ennalta. Kasvimaan ympärillä oleva nurmikko on syytä pitää lyhyenä ja sen ympärille voi perustaa ruohosilpusta pyyntikaistan kotiloiden nappaamista varten. Lisäksi kasvit on istutettava tarpeeksi harvaan, jotta istutukset kuivuvat nopeasti sateen jälkeen eivätkä houkuttele etanoita tai kotiloita.

Tehokkaimmin etanoista ja kotiloista pääsee eroon käsin keräämällä. Marttaliitto ohjeistaa, että etanoita ja kotiloita voi pyydystää vaikkapa banaaninkuorilla tai perunanpalasilla. Näppärä etana-ansa syntyy myös maahan upotetuista matalista astioista, jotka täytetään oluella tai ruokaöljyllä. Kerätyt etanat on helppo hävittää upottamalla ne kuumaan veteen tai voimakkaaseen etanaliuokseen. Ne voi myös polttaa.

Martat antavat vinkkejä myös etanoiden ja kotiloiden karkottamiseen. Niitä voi yrittää häätää puutarhasta sirottelemalla etanoiden kulkureiteille hiekkaa, sahajauhoa, kalkkia tai tuhkaa. Maan pinnan voi myös kattaa voimakastuoksuisilla kasveilla, kuten siankärsämöillä tai pietaryrteillä.

Luomumenetelmien lisäksi etanoita voi toki yrittää myös myrkyttää. Torjunta-aineeksi käy metiokarbia sisältävä etanasyötti mutta sitä ei voi käyttää esimerkiksi maustekasviviljelmillä. Uusi keino etanoiden torjunnassa on sukkulamatovalmiste mutta se ei tepsi esimerkiksi lehtokotiloihin eikä espanjansiruetanoihin.

















Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Keski-Suomi

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä