Etelä-Suomesta tuttu puutarhakasvien tuholainen leviää osin ihmisten tietämättömyyden takia. Kotiloista voikin tulla tämän takia naapurustolle monivuotinen riesa.

- Ainoa oikea hävittämistapa on polttaminen, neuvoo Joensuun kasiviteteellinen puutarha Botanian ylipuutarhuri Marja Aalto.

Esimerkiksi Outokummussa kotilot ovat tuttu näky puutarhoista jo monen vuoden takaa. Tänä kesänä satapäiset kotiloarmeijat ovat vallanneet puutarhojen marjapensaat. Myös kerrostaloasukkaat ovat saaneet osansa nilviäisistä niiden vyöryttyä kerta toisensa jälkeen rappukäytäviin.

- Tuossa ne ovat taas tien tuolla puolen tulossa. Sieltä on hyökkäys tulossa. Pahimpana aamuna naapuri sanoi keränneen 250 yksilöä purkkeihin. On niitä vaikka hevoset söisivät, naurahtaa Outokummun Jokipohjassa omakotitalossa asuva Jorma Röpetti.

Pahimpana aamuna naapuri sanoi keränneen 250 yksilöä purkkeihin. On niitä vaikka hevoset söisivät.

- Jorma Röpetti

Kuollut lajitoveri maistuu hyvin

Jonkun korvaan kotilot saattavat kuulostaa pieneltä ja harmittomalta ongelmalta, mutta Röpetti kertoo, että nilviäisiä on saanut kerätä pihalta kesällä lähes joka aamu. Hymy hyytyy nopeasti, sillä isot kotilojoukot syövät livakasti niin puutarhojen marjapensaiden lehdet kuin muutkin istutukset.

Jotain ihmisten tietämättömyydestä lajin hävittämisessä kertoo se, että satoja kotiloita sisältäviä laatikoita on löydetty Outokummussa metsästä, jonne ne on kuljetettu kauas omasta puutarhasta. Marja Aalto pitää toimintaa lähinnä typeränä, sillä kotilo lisääntyy juuri isossa porukassa.

- Nehän syövät kuolleet lajitoverinsa ja taas ne voivat entistä paremmin ja munivat lisää. Se lisääntyy niin mahtavalla vauhdilla, sillä kotilo tuottaa suurin piirtein 40 munaa kahdessa viikossa, Aalto kertoo.

Auttaisiko yhteinen keräyspiste?

Jorma Röpetti on niinkin turhautunut pihan kotilo-ongelmaasa, että toivoisi kaupungilta käden ojennuksena kaikille yhteistä keräyspaikkaa, jotta elukan tuhoaminen tehtäisiin oikealla tavalla.

- Nyt niitä ei osata hävittää oikein. Itse olen myrkyttänyt niitä purkeissa lasinpesunesteellä. Siinä ne oikein suhisevat kuoliaaksi, Röpetti tietää.

Marja Aalto ymmärtää hyvin ihmisten ärsyyntymisen, sillä myös kasvitieteellisessä puutarha Botaniassa on myös kärsitty lajista. Hänen mukaansa kotilon leviämistä ei voi itsessään estää oikeastaan mitenkään. Niiden lukumäärää ja samalla tuhoja voidaan kuitenkin pienentää pitämällä oma puutarha kunnossa.

- Pidetään paikat siistinä ja tehdään niitä syysnuotioita. Ainakin minusta pikku tulen tekeminen syksyisenä päivänä pihaan on hienoa puuhaa, Aalto hehkuttaa.