TAUSTA: Täsmäaseilla on kallis hintalappu

Periaatteessa on yhä mahdollista, että Suomi hankkii vastaavan sodankäyntikyvyn eurooppalaiselta Eads-yhtiöiltä, mutta vain periaatteessa. Suurvallan kunnia ei kerta kaikkiaan kestä sitä, että tässä vaiheessa Suomi kääntyisi muun kuin amerikkalaisen hankkijan puoleen.

Tähän mennessä lienee varmistuttu puolin ja toisin siitä, että Suomi tekee lopulta ainoan ja ”oikean” ratkaisun ensi huhtikuussa, jolloin valinta on tehtävä.

Minkä hinnan Suomi on valmis maksamaan aseista? Mitä välipuheita on tehty?

Kysymyksiin saadaan tyhjentäviä vastauksia ehkä joskus 25 vuoden kuluttua, kun hankintoja koskevat diplomaattien ja sotilaiden salaiset asiakirjat tulevat julkisiksi.

Aseiden rahallista arvoa voi yrittää haarukoida Pentagonin tuoreiden asekauppailmoitusten perusteella. Asealan arvostetun julkaisun Jane's Defence Weeklyn mukaan Turkki on tehnyt Yhdysvaltain kanssa sopimuksen samanlaisesta ohjuksesta, jollaisen Yhdysvallat on valmis myymään myös Suomelle. AGM-84K SLAM-ER –maataisteluohjuksen kappalehinnaksi tulee jopa noin kaksi miljoonaa euroa.

Vaikeampaa on arvioida aseen poliittista hintalappua, mutta yritetään. Suurvalta ei koskaan myy parasta asetekniikkaansa pelkästään rahasta, vaan siksi, että kaupasta olisi sille poliittista hyötyä.

AGM-85K on noin kuusi vuotta vanha asetyyppi eli se on melko uudenaikainen ohjus. Janesin mukaan Turkki on Yhdysvaltain jälkeen vasta toinen ulkomainen maa ja ensimmäinen eurooppalainen maa, joka saa aseen käyttöön. Luultavasti se toinen maa on Israel. Näin ollen Suomi olisi vuorossa kolmantena.

Suomen hankintalistalla on toinenkin uusi asetyyppi: tutkien tuhoamiseen tarkoitettu AGM-88E –ohjus. Jos asekauppa toteutuu, se olisi Journal of Electronic Defense –lehden mukaan tiettävästi ensimmäinen kyseisen tyypin vientitoimitus.

Yhdysvallat on siis luovuttamassa Suomelle viimeisintä sotatekniikkaansa. Sellaista ei tapahdu ilman erittäin huolellista poliittista ja sotilaallista harkintaa. Tästä voi tehdä ainakin kaksi johtopäätöstä. Valtiojohtoomme eli viime kädessä tasavallan presidenttiin Tarja Haloseen luotetaan. Toisaalta Suomi on sitoutunut pitkälle menevään sotilaalliseen yhteistoimintaan Yhdysvaltain kanssa – mihin, sen aika näyttää.

Ilmavoimissa valmistaudutaan lähettämään Hornet-koneita kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Alustavan aikataulun mukaan parvi eli neljä konetta voitaisiin lentää rajojemme ulkopuolelle noin 2010. Uudet aseet eivät välttämättä ehdi tähän aikatauluun, mutta jos osaaminen ja kyky niiden käyttämiseen hankitaan jo tätä ennen – kuten näyttää – suomalaispilotit voisivat päästä näyttämään maataisteluosaamisten liittolaismaiden varastoista otettavilla pommeilla ja ohjuksilla jo melko pian.

Vaikka puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo (kesk.) tänään ilmoittikin pitävänsä mahdottomana ajatusta, että Suomi lähettäisi koneitaan Afganistaniin, tätäkään vaihtoehtoa tai kauhukuvaa ei täysin voi sulkea pois. Ellei Nato anna periksi, sotilasliitto on liemessä maassa vielä vuosikaudet. Siihen sotaan suomalaiset otettaisiin hurraten mukaan.

Olli Ainola Suomi hankkimassa uusia ohjuksia Hornet-hävittäjiin