Asiantuntijat: Valtiosopimus Venäjän kanssa hankaloittaa mahdollista Nato-jäsenyyttä
Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen 4. artikla
Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.
Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.
Suomi on pitänyt yllä mahdollisuutta liittyä Natoon. Nyt tämä kivijalka on asetettu kyseenalaiseksi: Kaksi eturivin valtiosääntöasiantuntijaa epäilee Nato-option oikeudellisia perusteita.
YYA-sopimuksen seuraaja, vuoden 1992 valtiosopimus Venäjän kanssa on yhä sitovana voimassa. Sopimus myös jatkuu nyt heinäkuussa alkavalla uudella viisivuotiskaudella ainakin vuoteen 2012.
Professorit Ilkka Saraviita ja Lauri Hannikainen arvioivat, että nämä turvallisuuspykälät yhä säätelevät Suomen ja Venäjän suhdetta tavalla, joka voisi vaikeuttaa Nato-jäsenyyden hakemista.
- Siinä on aivan selvästi Venäjän federaation turvallisuuteen tähtääviä elementtejä kuten YYA-sopimuksessa. Eli se varmasti mutkistaa neuvotteluja monilla tavoin, arvioi valtiosääntöoikeuden professori Saraviita.
Venäjälle jäisi kysymyksessä tulkintavaltaa.
- Se tulkitaan Venäjän ja Suomen välisten neuvottelujen tulosten mukaan eli riippuu pitkälle siitä, miten Venäjä tulkitsee sopimusta. Minnekään asiasta ei voi valittaa, Saraviita uskoo.
Kanerva: Ei draaman aihe
Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) ei keskustelusta piittaa, vaikka hallitusohjelmassa lukee, että Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.
- Tervetuloa keskustelemaan samaan pöytään vuonna 2009. Ei tämä ole draaman aihe, tässä maassa jokainen saa esittää omat käsityksensä vapaasti, ulkoministeri kanerva kommentoi.
Koko valtiosääntöväki ei kuitenkaan epäilyjä allekirjoita. Esimerkiksi professori Martti Koskenniemi arvioi, että Naton peruskirja ja Venäjä-sopimus eivät ole keskenään ristiriidassa, vaikka hän ei pidäkään Suomen Nato-jäsenyyttä mitenkään ongelmattomana.
Hannikainen ja Saraviita joka tapauksessa vaativat, että ajankohtaisen turvallisuusselonteon pitää ottaa pulmaan kantaa.