Perustuslakiuudistuksella suurimpien puolueiden tuki

Presidentti Tarja Halonen on pitänyt lautasestaan kiinni EU-kokouksissa. Halosen seuraajaa ei näissä potreteissa välttämättä nähdä. Syy ei ole EU:n tuoma vaan kotimainen: presidentin valtaoikeuksia halutaan vähintäänkin täsmentää.

YLE Uutiset kertoi viikolla, että suuret puolueet tekevät linjaukset perustuslakiremonttiin, esimerkiksi presidentin valtaoikeuksiin, ensi kesän puoluekokouksissa.

- Nyt kannattaisi lähteä ripeästi liikkeelle, koska eduskuntavaalit tulevat pian vastaan ja tunteet kuumenevät. Ja sillä ei ole kauhean hyvää vaikutusta lopputulokseen, kansanedustaja Antti Kalliomäki (sdp.) sanoo.

- Toivottavasti presidentinvaalit eivät häiritse tätä uudistustyötä. Siksi olisi tärkeää, että esitykset olisivat valmiita puolentoista-kahden vuoden kuluttua, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sanoo.

Nykyisen perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tässä nähdään liikaa tulkinnanvaraa. Lain toimivuus nojaa siihen, että presidentin ja pääministerin tai vaikka ulkoministerin keskinäinen kemia pelaa.

Presidentin toimikausi pohdintaan Uudistustyöstä ei tule mutkatonta. Puolueiden sisällä halukkuus presidentin vallan karsimiseen vaihtelee. Kokoomuksessa on ollut haluja riisua presidentin ulkopoliittinen valta kokonaankin, mutta tilanne voi olla toinen jos tarjolle tulee oma vahva ehdokas: Sauli Niinistö. - Kokoomus on korostanut, että valtioneuvoston asemaa olisi vahvistettava, koska se on vastuussa eduskunnalle ja kansalle. Kovin täsmällisiä tavoitteita ei tässä vaiheessa ole syytä lyödä lukkoon, koska pyritään laajaan yhteisymmärrykseen, Sasi muotoilee. Ainakin suurimmat puolueet ovat valmiita lyhentämään presidentin toimikautta nykyisestä kuudesta vuodesta Niinistön ehdottamaan neljään vuoteen. YLE Uutiset