Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon
Kuva: Seppo Ekholm
Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty presidentti Martti Ahtisaarelle. Palkinnon perusteluissa viisijäseninen komitea sanoo, että Ahtisaari ansaitsee palkinnon työstään rauhan ja sovinnon puolesta.
MARTTI OIVA KALEVI AHTISAARI
- s. 23.6.1937 Viipurissa. - Puoliso Eeva Ahtisaari, poika Marko Ahtisaari - Kasvoi Kuopiossa ja Oulussa - Valmistui opettajaksi 1959
Ura: - Kansakoulunopettaja Oulussa 1959 - 1960 - Kehitysaputehtävissä Pakistanissa 1960 - 1963 - Helsinki International Student Clubin toiminnanjohtaja 1964 - 1965 - Eri virkoja Ulkoministeriössä 1965 - 1972 - Suurlähettiläs Tansaniassa, Sambiassa, Somaliassa ja Mosambikissa 1973 - 1977 - YK:n Namibia-valtuutettu 1977 - 1981 - YK:n alipääsihteeri 1982 - 1983 - Ulkoministeriön alivaltiosihteeri 1984 - 1986 - YK:n hallinto- ja talousasioiden alipääsihteeri, ulkoasiainneuvos 1987 - 1991 - Ulkoministeriön valtiosihteeri 1991 - 1994 - Jugoslavian rauhankonferenssin Bosnian ja Hertzegovinan työryhmän puheenjohtajana 1992 - 1993 - Tasavallan presidentti 1994 - 2000 - Viimeisenä presidenttivuotena EU:n edustajana taivutti Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin vetämään joukkonsa Kosovosta. - Perusti presidenttikauden jälkeen Crisis Management Initiative -järjestön. - On ollut mukana arvioimassa EU:n Itävalta-pakotteita ja tarkastamassa IRA:n asevarastoja Pohjois-Irlannissa. - 2005 neuvotteli rauhansopimuksen Indonesian Acehin maakuntaan. - 2005 alkoi johtaa Kosovon itsenäisyysneuvotteluja, teki ehdotuksen maakunnan itsenäistymisestä 2007, ehdotus kaatui YK:n turvallisuusneuvostossa.
71-vuotias Ahtisaari palkitaan yli kolme vuosikymmentä jatkuneesta urastaan rauhanvälittäjänä, mukaan lukien vuonna 2005 saavutettu rauhansopimus Indonesian Acehin maakunnan kapinallisten ja maan hallituksen kesken.
Nobel-komitea muistuttaa myös Ahtisaaren ponnisteluista Namibian itsenäistymisen ja Kosovon konfliktin ratkaisemisen hyväksi. Hän on myös antanut rakentavan panoksen konfliktien ratkaisuun Pohjois-irlannissa, Keski-Aasiassa ja Afrikan sarvessa, sanotaan palkinnon perusteluissa.
Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon ensimmäisenä suomalaisena. Tätä ennen Suomeen on tullut kolme Nobel-palkintoa. Kirjailija F. E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin vuonna 1939. Kemian Nobel myönnettiin A. I. Virtaselle vuonna 1945 ja lääketieteen Nobel Ragnar Granitille vuonna 1967. Ahtisaari ei kuulunut ennakkosuosikkeihin Vaikka Ahtisaari on ollut ehdokkaana Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi jo useita kertoja, hänen valintansa tänä vuonna oli melkoinen yllätys. Vahvoina palkinnonsaajaehdokkaina pidettiin esimerkiksi kiinalaisia toisinajattelijoita Gao Zhishengiä ja Hu Jiaa, Vietnamin buddhalaisyhteisön johtajaa Thich Quang Dota tai yhdysvaltalaista ihmisoikeusjärjestöä Human Rights Watchia. Muina mahdollisina voittajina oli mainittu Zimbabwen entinen oppositiojohtaja Morgan Tsvangirai, Kolumbian sissien panttivankina ollut ranskalais-kolumbialainen Ingrid Betancourt, rypälepommia vastustavien kansalaisjärjestöjen verkosto CMC sekä Afrikan Unioni. Nobelin palkinto perustettiin dynamiitin keksijän ruotsalaisen Alfred Nobelin testamentissa esittämän toiveen mukaisesti. Ensimmäinen rauhanpalkinto myönnettiin vuonna 1901. Vuodesta 1960 lähtien rauhanpalkinnon myöntämistä on perusteltu rauhantyön lisäksi toiminnalla ihmisoikeuksien hyväksi ja vuodesta 2004 lähtien mukaan on otettu ansiot myös ympäristökysymyksissä. Palkinnon arvo on noin miljoona euroa. YLE Uutiset Video Ahtisaaren Nobel-palkinnon julkistamisestaNobel-komitean perustelut palkinnon myöntämisestä