Inkeriläisten muuttojono piteni

Syynä muuttoinnon kasvuun on mm. syvenevä talouskriisi.

Sukujuuriltaan suomalaisilla on ollut lähes 20 vuoden ajan lakiin perustuva oikeus muuttaa takaisin Suomeen. Mahdollisuutta on käyttänyt hyväkseen jo noin 25 000 inkeriläisten tai Neuvostoliittoon muuttaneiden suomalaisten perillistä.

Parin vuoden takaisen selvityksen mukaan jonossa oli noin 5 000 hakijaa, joista vain 3 000 odotti Suomeen pääsyä vakavissaan. Vanhasen hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan jono piti purkaa pikaisesti ja siirtyä pelkän työperäisen muuton tukemiseen. Tavoite jäi kuitenkin valtionhallinnon organisaatiomuutoksen jalkoihin, kun maahanmuuttoasiat siirrettiin työministeriöltä sisäministeriölle.

Ylitarkastaja Tarja Rantala sisäministeriöstä sanoo, että jonossa on nyt yli 10 000 hakijaa. Ministeriö aikoo selvittää jonon kohtalon toukokuun loppuun mennessä. On myös mahdollista, että selvityksen perusteella ryhdytään arvioimaan uudelleen inkeriläisten paluumuuttostatusta. Statuksen poisto edellyttää lain muutosta.

Kotka ottaisi enemmänkin

Inkeriläiset ovat tähän mennessä työllistyneet Suomessa muita maahanmuuttajia helpommin, mutta vastaanottomahdollisuudet ovat heikentyneet, sillä tulijoita on paljon myös muualta kuin Venäjältä ja Virosta. Yksi aktiivisimmista vastaanottajista on Kotka, johon on muuttanut jo noin 250 sukujuuriltaan suomalaista.

Maahanmuuttajia Kotkassa valmentavan MINFO –hankkeen projektipäällikkö Pekka Kivilahti sanoo, että maahanmuuttajat ovat juuri kääntäneet kaupungin muuttotappion muuttovoitoksi. Uusien tulijoiden vastaanottoa jarruttaa kuitenkin tällä hetkellä asuntopula.

Suomeen on viime vuosina tullut noin 500 inkeriläistä vuodessa. Tällä vauhdilla jonon tyhjentäminen vie ainakin 20 vuotta.