Joensuussa kapinoidaan yliopistolakiuudistusta vastaan
Lakiehdotuksen vastustajat kutsuivat väkeä kokoukseen Carelia-salin katonharjaan ripustetulla banderollilla.
Kuva: YLE / Ari Haimakainen
Joensuulainen yliopistoväki on noussut kapinaan uutta yliopistolakia vastaan. Osa henkilökunnasta ja opiskelijoista haluaa pysäyttää ensi viikolla eduskunnassa käsiteltävän lakiuudistuksen.
Kapinoijat paheksuvat, että huonosti valmisteltu lakiesitys heikentää muun muassa yliopiston mahdollisuuksia poikkitieteelliseen yhteistyöhön.
Joukko Joensuun yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita kokoontui tänään polkaisemaan käyntiin vastarintaliikettä, jolla halutaan pysäyttää yliopistolakiuudistus.
- Vähintään vuosi tarvitaan lisäaikaa, että saadaan tilaa ja aikaa kriittiselle keskustelulle, jossa otetaan kaikkien mielipiteet huomioon. Nyt ne on jätetty huomiotta, sanoo yhteiskuntatieteiden ylioppilas Heidi Meriläinen.
Kriitikoita ihmetyttää poliittisen keskustelun olemattomuus ja se, että yliopistoväen kannanottoja ei huomioitu. Pelkona on, että rahoitussyistä yliopiston päätösvalta siirtyy talon ulkopuolelle.
Alkukipinä kapinalle syttyi Helsingissä. Joensuun jälkeen kapinaliikkeen kokouksia viritellään ainakin Tampereella ja Jyväskylässä.
Poikkitieteellisyys kärsii
Nyt huolta herättää se, että esitys veisi toteutuessaan eri alojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat kauemmas toisistaan.
- Mielestäni yliopiston keskeisimpiä ideoita on se, että tuodaan erilaisia ihmisiä yhteen. Vuorovaikutus, yhteinen riitely ja yhteinen opiskelu saa aikaan niitä kuuluisia innovaatioita. Uudella yliopistolailla on sellaisia tendenssejä, että se pikemminkin aiheuttaa eristämistä kuin sitä hedelmällistä vuorovaikutusta, arvioi erikoistutkija Jussi Vähämäki.
Uudessa ehdotuksessa opiskelun monialaisuus vähenisi. Opiskelijoita huolestuttaa se, että laajemmin poikkitieteellisiksi kasvatetut tutkinnot jäävät historiaan.
- Jos koulutusta ja tutkimusta aletaan jatkossa ajatella enemmän täsmäohjattuina tuotteina sen perustutkimuksellisen tehtävän sijaan, mikä yliopistolla on aiemmin ollut, niin kyllähän se oppimisen mahdollisuuksia kaventaa. Oppimisen vapaus on keskeinen vapaus yliopistossa, sanoo filosofian ylioppilas Juhana Venäläinen.
Opiskelijoita kalvaa myös se, vastaako kapeampi täsmäkoulutus työelämän tarpeita, jotka muuttuvat tiuhaan.
Lakiesitykselle aiotaankin panna kampoihin ainakin adresseilla, mielenosoituksilla ja lakkoajatustakin on väläytetty.
YLE Pohjois-Karjala