Ruoan hinta kallistuu Suomessa EU:n ennätystahtia
Kuva: YLE Uutiset Grafiikka
Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali:
Ruoan hinta on noussut Suomessa vuodesta 2005 lähes viidenneksen ja nousee edelleen. Eurostatin tilastojen mukaan ruoka kallistui helmikuussa euromaista eniten juuri Suomessa, vuoden takaisesta peräti 7,4 prosenttia. Vain parissa uudessa EU-maassa ruoan hinta on noussut Suomeakin enemmän.
Vielä joulukuussa ruoka kallistui Suomessa EU-maiden ennätysvauhtia, yli 10 prosenttia vuoden aikana. Vain muutamassa, niin sanotussa uudessa EU-maassa ruoka kallistui hiukan Suomeakin nopeammin. Tällaisia maita olivat muun muassa Latvia ja Liettua. Esimerkiksi Saksassa ja Virossa ruoan hinta nousi vuositasolla vain noin prosentin.
Tilastokeskuksen mukaan ruoka on kallistunut meillä vuodesta 2005 yli 18 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on samaan aikaan noussut 5 prosenttiyksikköä vähemmän. Ruoan hintaa nostavat esimerkiksi poikkeuksellisen keskittyneet markkinat.
- Meillä on hyvin keskittyneet päivittäistavarakaupan markkinat, jotka jakautuvat pääasiassa kahden kaupan keskusliikkeen kesken, kertoo professori Jyrki Niemi maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:sta.
Kauppa lohkaisee hinnoista entistä suuremman osuuden
S- ja K-ryhmä jakavat 75 prosenttia kaupan markkinoista. Maataloustuottaja saa ruoan hinnasta keskimäärin viidenneksen ja kauppa sekä teollisuus molemmat kolmanneksen. Valtion osuus on arvonlisäveron muodossa yli 14 prosenttia.
Osuudet vaihtelevat elintarvikeryhmittäin, esimerkiksi kananmunista tuottaja saa lähes kolmanneksen, pakkaaja kymmenesosan ja kauppa lähes puolet. Leivästä sen sijaan viljelijän saama osuus on vain 20-osa, teollisuus saa puolet ja kauppa kolmanneksen.
- Erityisesti 2000-luvulla kaupan osuus elintarvikkeiden hinnoista on selkeästi kasvanut ja toisaalta sitten maataloustuottajan osuus on pienentynyt ja teollisuudenkin osuus jonkin verran pienentynyt, toteaa Niemi.
- Kaupan neuvotteluvoima ja neuvotteluasema ovat kyllä kasvaneet ja sitä kautta sekä alkutuottajapuoli että teollisuuspuoli saavat kuluttajan maksamasta hinnasta pienenmmän osuuden kuin aikaisemmin.
Suomessa kaupan saamat marginaalit ovat suuremmat kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
- Meillä kaupan katteet ovat varmaan muutamaa prosenttia suuremmat kuin muualla Keski-Euroopassa ja se johtuu osittain maan pitkistä etäisyyksistä ja hajanaisesta asutuksesta. Varmaankin on näin, että kilpailua on kaiken kaikkiaan vähemmän kuin Keski-Euroopassa, Niemi toteaa.
YLE Uutiset / Helena Ala-Mettälä