Yliopistot kisaavat nyt yritysrahoituksesta
Aalto-yliopisto on saanut etumatkan ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa, muut yliopistot tulevat perässä. Valmisteilla oleva yliopistolaki mahdollistaa ulkopuolisen pääoman keräämisen yrityksiltä, järjestöiltä ja muilta rahoittajilta.
Aalto-yliopiston jälkeen muutkin yliopistot ovat käynnistäneet rahoituksen keräämisen, mutta ne joutuvat kilpailemaan samojen rahoittajien lahjoituksista. Reuna-alueiden yliopistojen on vaikeampi saada yritysrahoitusta kuin Etelä-Suomen suurten korkeakoulujen.
Valmisteilla oleva yliopistolaki mahdollistaa ulkopuolisen pääoman keräämisen yrityksiltä, järjestöiltä ja muilta rahoittajilta. Jos yliopisto hankkii vähintään miljoonan ulkopuolista pääomaa, valtio lisää pääomaan kaksi ja puolikertaisen summan. Yliopistot voivat käyttää pääoman tuottoja esimerkiksi tutkimustoiminnan rahoittamiseen.
Osa yliopistoista on lähtenyt innokkaasti keräystalkoisiin. Jyväskylän yliopistossa on tavoitteena kerätä vähintään 10 miljoonan euron pääomapotti. Varainkeruuta vauhditetaan gaala-illlalla, ja yrityslahjoittaja voi saa nimikyltin luentosaliin 100 000 euron tukisummaa vastaan.
Sponsoriraha tiukassa Aalto-yliopiston takia
Kaikki yliopistot eivät lämpene ulkopuolisen rahan keruulle. Pääkaupunkiseudulla aloittava Aalto-yliopisto on ehtinyt saada merkittävää rahoitusta muun muassa talouselämää lähellä olevilta järjestöiltä. Tämä on heikentänyt Helsingin yliopiston sponsorihaaveita.
- Kyllä se vaikuttaa hyvinkin merkittävästi. Me olemme kummatkin pääkaupunkiseudulla, ja alueelliset yritykset eivät ole kiinnostuneet meistä, joten me kilpailemme samoista yritysrahoista, kuvaa asetelmaa Helsingin yliopiston kvestori Ilkka Hyvärinen.
Väliinputoajia ovat myös syrjäseutujen yliopistot. Vaasan ja Lapin yliopistoissa koetaan, että reuna-alueiden on vaikeampi saada valtakunnallisten yritysten ja järjestöjen rahoituista kuin Etelä-Suomen suurten korkeakoulujen.
Tekniikka vetää pidemmän korren
Lahjoitusvaroja ei voi ohjata suoraan tiettyyn tutkimukseen. Silti yliopistoväki pelkää, että rahoitusta virtaa yliopistoihin, joissa on vahvaa tekniikan ja kaupan alan tutkimusta. Nämä alat saavat jo nyt runsaasti yritysrahoitusta hankkeiden kautta.
- Näkisin, että tekniset yliopistot saavat helpommin rahaa yritysmaailmalta kuin monitieteiset yliopistot, arvioi Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa.
Tekniikkaan ja talouteen painottuneet yliopistot saattavat siis selvitä voittajina yliopistojen välisessä sponsorikilpailussa. Tällöin niillä olisi jatkossa paremmat mahdollisuudet uusiin tutkimusavauksiin.
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) ei usko, että yliopistot jakautuvat tulevaisuudessa voittajiin ja häviäjiin.
- Itse en näe humanistina tällaista pelkoa, että tietyt tieteenalat olisivat tässä voimakkaasti esillä. Meillä kaikki yliopistot ovat varsin monitieteisiä, ja kaupallisia aineita on tarjolla lähes joka yliopistossa.
Valmistelunsa aikana kohua herättänyt yliopistolaki tulee eduskunnan äänestettäväksi kesään mennessä.
YLE Uutiset / Asko Jaakonaho