Suomalaiset turvaavat koulusurmien jälkeen viranomaisiin - amerikkalaiset yhteisöön

Turun yliopisto on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa etsitään keinoja toipua koulusurmien aiheuttamista traumoista. Tutkimuskohteina Suomessa ovat Jokela ja Kauhajoki sekä Yhdysvalloissa kaksi koulusurmapaikkakuntaa.

Kyselytutkimus aloitettiin viime keväänä yhtä aikaa Jokelassa ja Yhdysvalloissa Virginia Tech -yliopistolla. Paraikaa haastatellaan Kauhajoen ja Omahan asukkaita.

Pienten paikkakuntien tragedia

Kouluammunnat tapahtuvat pääsääntöisesti pienillä paikkakunnilla. Tutkimusta Suomessa johtava Turun yliopiston sosiologian laitoksen dosentti Pekka Räsänen antaa yhden selityksen.

- Pienellä paikkakunnalla syrjäytymisen uhka on kovempi, sillä syrjäytynyt nuori ei löydä helposti vaihtoehtoisia yhteisöjä. Kielitaitoiset nuoret hakeutuvat erityyppisiin verkkoyhteisöihin, joista voi aiheutua negatiivisia vaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan katastrofi ei aja yhteisöjä romahduksen tilaan, vaan auttaminen ja solidaarisuus korostuvat hädän hetkellä. Yhteisö kokee kuitenkin katastrofin eri tavalla Suomessa ja Yhdysvalloissa. Suomalaiset luottavat katastrofin jälkeen viranomaisiin ja ovat tyytyväisiä poliisin, valtion sekä kunnan palkkaamien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työhön.

Yhdysvalloissa yhteisöllisyys on paljon Suomea vahvempaa. Ihmiset auttavat katastrofin jälkeen toinen toisiaan. Dosentti Pekka Räsäsen mukaan suomalaiset voisivat ottaa oppia amerikkalaisista.

- Suomessa on totuttu ajattelemaan, että viranomaiset ovat viime kädessä vastuussa asioista, Räsänen sanoo.

Netti ei syyllinen surmiin

Internetin vaikutusta ammuskeluihin selvitetään tarkasti. Tutkijoiden mukaan kuilu ikäryhmien välillä on kasvanut valtavaksi, eikä tietoverkkojen merkitystä ymmärretä.

- Internet on yksi osa nuorten ihmisten arkea. Se ei ole mikään erillinen osa-alue, jota voitaisiin pitää surmien syynä, Räsänen painottaa.

Tutkimustyö jatkuu kolme vuotta.