Vanhanen ja Heinäluoma saivat sotilailta tiedon venäläisen it-ohjuksen ongelmista

Armeijalle tilataan uusi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, uusi keskimatkan ilmavalvontatutkajärjestelmä sekä päivitys kaukovalvontatutkiin.

Hankintojen kokonaisarvo hipoo noin 700 miljoonaa euroa, ja nykyisessä talouskriisissä hallituksen on varauduttava myös poliittisiin laineisiin. Edellinen suurhankinta olivat ilmavoimien Hornetit, jotka tilattiin keskellä pahinta lamaa. Äänestäjät olivat ankaria ja lähettivät osan päättäjistä seuraavissa vaaleissa oppositioon.

Nyt tehtävät tutkakaupat ovat osa tavanomaista hankintakiertoa, kun tekniikka vanhenee ja laitteiden käyttöikä loppuu. Sen sijaan ohjusten vaihtaminen on ihmetyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita.

Puolustusvoimien nykyinen ilmatorjuntaohjus, venäläinen Buk M-1 on yhä melko moderni ja periaatteessa sillä olisi käyttöikää jäljellä vielä vuosia. Ohjus hankittiin 1990-luvun puolivälissä maksujärjestelyssä, jolla Venäjä kuittasi osan neuvostoaikaisista veloistaan Suomelle. Ase on osoittanut taistelukelpoisuutensa viimeksi elokuussa 2008 Georgian-sodassa, kun sillä pudotettiin Venäjän ilma-aluksia.

Suomen Kuvalehti uutisoi noin vuosi sitten, että venäläisohjus on vaihdettava, koska siitä oli paljastunut vihollisen mentävä aukko. Nimetön lähde pääesikunnasta vahvisti asian amerikkalaiselle puolustusalan julkaisulle Defense Newsille.

YLE Uutisten eri lähteistä saamien tietojen mukaan ainakin omat poliittiset päättäjämme antoivat hyväksyntänsä ohjuskauppoihin saatuaan sotilailta tiedon, että venäläisohjus on haavoittuva. Salaisuuteen vihittiin hyvin pieni piiri edellisessä hallituksessa.

Pääesikunnan edustajat kertoivat suullisesti ja erikseen pääministeri Matti Vanhaselle (kesk) ja valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle (sd), että Bukin käyttökelpoisuutta ei kyetä takaamaan kaikissa oloissa, vaan ase on altis ulkopuoliselle vaikutukselle. Asemiensa vuoksi myös puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) ja presidentti Tarja Halonen olivat hyväksymässä ratkaisun, että ohjus vaihdetaan.

Mitä tuo mahdollinen ulkopuolinen vaikutus on, siitä on ulkopuolisten jokseenkin mahdoton saada täsmällisempää tietoa. On mahdollista, että tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa edes puolustusministerillä ei ole lupa kertoa Bukin ongelmista, vaan asiaa koskevat kysymykset on pakko kiertää. Ulkopuolisille ei haluta antaa vihjeitä siitä, missä "aukko" piilee, ja koska vaihdettavat ohjukset ovat vielä vuosia operatiivisessa käytössä.

Korkea-arvoinen lähde pääesikunnasta sanoo Bukia erikseen mainitsematta, että ongelmia voi tulla, jos aseita toimitetaan laajalti ja useille käyttäjille. Kansainvälisissä puolustusalan julkaisuissa on ollut viitteitä siitä, että Israel olisi kyennyt eliminoimaan syyrialaisten käyttämät venäläiset ilmatorjuntaohjukset tehdessään kaksi vuotta sitten sotilaallisen iskun.

Suomi pani ohjuskaupat vireille viimeistään kolme vuotta sitten. Hankinnasta tehtiin julkinen tarjouspyyntö Euroopan asehankintaviraston EDA:n ylläpitämään rekisteriin huomiota herättämättä juhannuksen jälkeen 26. kesäkuuta 2006.