Onnellisen lehmän mysteeriä ratkotaan Maaningalla
Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali:
Ikivanhan kotieläimen, lehmän, hyvinvoinnissa on edelleen paljon tuntematonta. Lypsylehmien hyvinvointi on yksi keskeinen tutkimusala uudessa isossa koenavetassa, joka on vihitty käyttöön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koetilalla Maaningalla Pohjois-Savossa. Käyttäytymistä havainnoimalla ja oloja mittaamalla etsitään onnellista, mutta samalla tuottavaa lehmää.
Eläinten jokapäiväisestä hyvinvoinnista koenavetalla huolehtivan tutkimusapulaisen Tiina Kokon muukaan lehmien muutto uuteen navettaan sujui hyvin, vaikka aluksi lehmät huusivatkin ikäväänsä vanhaan kotinavettaan.
Jotain lehmien mieltymyksistä on selvinnyt jo siirtymävaiheessa: lehmät makailevat mieluiten yhdessä lantakäytävillä sorkkien suojaksi levitetyillä kumimatoilla. Sen sijaan lepäilyyn varsinaisesti tarkoitetut parsirivit eivät kiinnosta eläimiä, vaikka niissä olisi vielä pehmeämpi alusta.
Mieltymyksien huono puoli on se, että lehmät tuppaavat likaantumaan.
Yksi uusista tutkimusprojekteista koskee vasikoiden kylmäkasvatusta. Osa vasikoista on helmikuusta lähtien elellyt ulkona muovi-igluissa, verrokkivasikat sisällä.
- Suurempia ongelmia ei ole ollut, vasikat ovat olleet terveitä ja ne ovat kasvaneet mukavasti. Ongelmia on ollut lähinnä silloin, kun on märkä keli. Silloin ne ovat vähän surkean näköisiä, kertoo tutija Leena Tuomisto.
Lehmille oma ulkoilutarha
Hyvinvointitutkimuksiin liittyy myös uuden navetan jaloittelutarha. Sen avulla selvitetään, haluavatko pihattonavetassa elävät lehmät päästä myös ulos. Jaloittelutarhan käyttö rekisteröityy tarkasti tietokoneelle.
Koenavetassa mitataan myös veren stressihormonitasoja. Mutta esimerkiksi kivun suhteen hoitajan havainnot on tärkeitä. Tiina Kokko:
- Koska lehmä on saaliselläin, sen täytyy yrittää peittää sen kipunsa mahollisimman pitkään. Tässä paljastuukin se hoitajan ammattitaito, huomauttaa tutkimusapulainen Tiina Kokko.
Tutkija Auvo Sairasen mukaan lehmien onnellisuus on osa päätavoitetta, elinkeinon kannattavuutta ja säilyttämistä Suomessa. Tutkimuskustannukset on kuitenkin syytä myös saada muutettua euroiksi.
- Kyllä ne täytyy saada muutettua, sillä onhan maidontuotanto elinkeinona Suomessa miljardiluokan bisnestä. Meidän kolmen miljoonan navettamme onkin vain yksi promillen osa kokonaisuudesta. Tätäkin tarvitaan että voidaan antaa päivitettyjä ohjeita elinkeinon hyväksi, Sairanen sanoo.
YLE Uutiset / Kaija Kervinen