"Äänikynnys vieläkin liian korkea"

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun uudesta vaalilaista, mutta oppositio on jo arvostellut esitystä. Se tuskin ehtii laiksi asti vielä seuraaviiin vaaleihin, arvioi dosentti Kaisa Herne. Hän olisi laskenut äänikynnyksen vielä ehdotettua kolmea prosenttiakin alemmas. Nyt kynnys on neljä ja uuden ehdotuksen mukaan kolme.

- Toki uudistus on hyvä siinä mielessä, että suhteellisuus vaaleissa kuitenkin paranee. Enää ei olisi mahdollista esim. viime vaalien kaltainen tilanne, että erittäin korkeallakin äänimäärällä jää pois eduskunnasta, toteaa Herne. Näin kävi mm. ministeri Tarja Cronbergille. Tämä turhauttaa tietenkin äänestäjää.

- Toinen hyvä asia on vaaliliittojen kieltäminen. Silloin äänestäjän ääni ei voi mennä puolueelle, jota hän ei ole tarkoittanut, korostaa Herne.

Kaikki äänet ratkaisevat

Uudessa järjestelmässä koko valtakunnassa olisi yhtenäinen 3 % äänikynnys. Silloin, jos puolue saa valtakunnallisen äänimääränsä perusteella vaikkapa 17 paikkaa, jaetaan paikat vaalipiireittäin sen mukaan miten paljon puolue on eri vaalipiireissä kerännyt ääniä. Kunhan äänikynnys vain ylittyy.

- Mutta äänikynnys saisi olla nyt esitettyä kolmea prosenttiakin alhaisempi, toteaa dosentti Kaisa Herne, joka työryhmän jäsenenä ehdotti kahden prosentin kynnystä. Pudotus nykyisestä neljästä kahteen vaikuttaa hurjalta, mutta Turun yliopiston valtio-opin dosentti Kaisa Herne katsoo, että meidän vaalijärjestelmässämme se olisi aivan riittävä.

- Koska äänikynnys on nimenomaan valtakunnallinen, aiheuttaa se herkästi tilanteen, että pienten, uusien ryhmien esiintulo on edelleen vaikeaa. - Voisi sanoa, että uusi vaalilaki vaikuttaa sementoivan nykyisen puoluejärjestelmän, arvioi Herne. Herneen mukaan on myös turha vertailla eri maiden äänikynnyksiä, koska vaalijärjestelmätkin ovat erilaisia. On mm. vertailtu meidän tilannettamme Ruotsin neljän tai Saksan viiden prosentin kynnykseen.

Varsinais-Suomen tilanne olisi ennallaan

Oppositio on jo ehtinyt arvostella lakiehdotusta huonoksi. Uusi vaalilaki on toteutuessaan tärkein vaalijärjestelmän muutos yli sataan vuoteen. Sillä yritetään parantaa äänestäjän tahdon toteutumista, jonka on todettu onnistuvan heikosti jo alusta alkaen.

Dosentti Kaisa Herneen mukaan laki tuskin saadaan säädettyä niin, että se olisi käytössä jo seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mikäli lakia sovellettaisiin taaksepäin, hän toteaa, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa valtakunnallisen äänikynnyksen ylittivät kaikki puolueet, jotka ovat saaneet edustajansa nykyiseen eduskuntaan.