Sävelkorvattoman harjoittelu ei tee pianistia
Pieni vähemmistö ihmisistä ei juuri nauti musiikista eikä hahmota sitä kunnolla. Synnynnäisellä musikaalisuuden häiriöllä eli amusialla on neurogeneettinen perusta.
Häiriöstä kärsii yhdestä kolmeen prosenttia väestöstä. Heillä on vaikeuksia muun muassa sävelten erottamisessa toisistaan.
Helsinkiin neuropsykologian konferenssiin tullut psykologian professori Isabelle Peretz Montrealin yliopistosta vertaa tätä epämusikaalisuutta lukihäiriöön.
Musiikin tunnistamiseen ja amusiaan erikoistuneen Peretzin mukaan tämä joukko ei saa musiikista selvää. Musiikin vastaanotto on silloin ikävystyttävää, kuin vieraan kielen kuuntelemista.
Epämusikaalisuutta on usein pidetty harjaantumisen puutteena. Professori Peretzin mukaan häiriössä on kuitenkin kyse aivojen poikkeavuuksista, jotka puolestaan saattavat johtua geenimutaatiosta.
Vaikka enemmistö voikin oppia soittamaan soittimia, joistakuista ei Peretzin mukaan voi koskaan tulla kovin musikaalisia.
YLE Uutiset / Anna-Stiina Toivonen