Vaikeavammaiset kärsivät avustajapulasta

Henkilökohtaisten avustajien työnantajaliitto Hetan puheenjohtaja Jarmo Tirri korostaa, että avustajien saaminen ja saatavuus vaihtelevat paikkakunnittain.

- Tässä on ihan hirveän suuria kuntakohtaisia eroja. Saattaa olla myös isoja sosiaalityöntekijäkohtaisia eroja, kuinka arvioidaan avun tarvetta, laajuutta ja määrää. Suomessa on paljon henkilöitä, joilla on päivässä enemmän niitä tunteja, kun apua ei ole saatavilla.

Myös Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio tietää, ettei etenkään pienillä paikkakunnilla avustajia ole riittävästi.

Tilannetta kiristää syyskuun alussa voimaan tuleva vammaispalvelulain muutos, joka velvoittaa kuntia nostamaan henkilökohtaisen avun tuntimääriä.

- Kuntien ongelmat saada henkilökohtaisia avustajia korostuvat. Jos nyt on ollut vaikeaa, niin tulee todennäköisesti tulemaan entistä vaikeampaa, Merikallio sanoo.

Pääkaupunkiseudullakin on huomattu avustajien saamisen vaikeus. Helsingin vastaava sosiaalijohtaja Helinä Hulkkosen mukaan työsuhteet jäävät yleensä lyhyiksi, koska avustajina toimii paljon opiskelijoita.

- Tässä on ammattikunta, joka on usein vailla koulutusta. Yleensä avustajina on nuoria, jonka elämäntilanteet vaihtelevat monissa suhteissa.

Hulkkosen mukaan vaikeavammaisilta tulee runsaasti palautetta avustajien saamisen vaikeudesta.

Haasteena luotettavan suhteen rakentaminen

Helsinkiläisellä Miro Reijosella on kuudentoista vuoden aikana ollut viitisenkymmentä henkilökohtaista avustajaa. Sähköpyörätuolilla liikkuvalla Reijosella on lihasvamma, jonka vuoksi hän tarvitsee apua muun muassa henkilökohtaisessa hygieniassa, kotiaskareissa ja autonsa ajossa.

It-päällikkönä työskentelevällä Reijoselle on vuosien varrelta kertynyt kokemusta erilaisista avustajista.

- On ollut hyvin lyhyitä työsuhteita, joissa on osoittautunut, että työntekijä on alkoholisti ja on tullut päihtyneenä työpaikalle Koskenkorvan kanssa. Sitten on ollut entisiä narkomaaneja. On ollut myös valehtelua. Joku on vahingossa rikkonut esimerkiksi autoni, valehdellut ja sitten kadonnut. Sitten on ollut tällaista, että hermot pettävät ja ruvetaan huutamaan.

Poikkeuksetta ikävät tapaukset ovat johtaneet työsuhteen välittömään purkamiseen.

Avustaja perheen ulkopuolelta

Tällä hetkellä pienen tytön isällä on kolme avustajaa. Reijonen on siinä mielessä harvinaisessa tilanteessa, että hänellä on ollut samoja avustajia useamman vuoden ajan. Syynä Reijonen pitää avustajien säännöllisiä tuntimääriä ja kaupungin maksamaa korvausta muun muassa viikonlopputöistä.

- Olen nähnyt, kuinka vaikea tilanne on muissa kaupungeissa ja kunnissa, joissa en voisi kuvitella enkä pystyisi elämään. Ihan sen takia, että en saisi siellä avustajia niin paljon kuin saan Helsingissä. En pystyisi käymään töissä, enkä pystyisi elättämään perhettäni.

Niin Reijonen kuin Tirri korostavat, että henkilökohtaisen avustajan pitää tulla perheen ulkopuolelta eikä lähipiiristä.

- Läheisen kanssa suhde perustuu ihan eri asioille kuin työsuhteessa. Se on ystävyys- tai perhesuhde, eikä se silloin sovellu avustamiseen. Ideana tässä on, että vaikeavammaiset saavat itsenäisyyttä ja riippumattomuutta läheisistään ja perheenjäsenistään.