Yliopistoihin haluttiin lisää asiantuntemusta
Yliopistolakia ryhdyttiin uudistamaan, kun yliopistojen rehtorit olivat manifestillaan vuonna 2005 vaatineet oppilaitoksilleen entistä itsenäisempää asemaa. Yliopistot kaipasivat enemmän oikeuksia päättää muiden muassa taloudestaan ja henkilöstöpolitiikastaan.
Lain uudistuksella pyrittiin siis vahvistamaan yliopistojen autonomiaa ja omaa toimivaltaa. Uudistustyön yhteydessä katsottiin myös yliopistojen johtamisessa olevan kehittämisen varaa. Niinpä yliopistojen hallituksiin haluttiin lisää osaamista laitosten ulkopuolelta.
Uuden lain mukaan hallituksiin voidaan valita enemmistö ulkopuolisia jäseniä. Tavoitteena on siis tuoda yliopistoihin esimerkiksi tieteellistä tai taloudellista asiantuntemusta, jota laitosten sisältä ei välttämättä löydy. Lain mukaan yliopistoyhteisö itse valitsee hallitukset, myös niiden ulkopuoliset jäsenet.
Uudistus on herättänyt paljon arvostelua
Eniten arvostelua lain valmisteluvaiheessa herätti juuri mahdollisuus ulkopuolisten jäsenten enemmistöön hallituksessa. Muun muassa osa yliopistohenkilökunnasta sekä opiskelijakunnat vaativat tätä lainkohtaa muutettavaksi.
Pelkona on ollut määräysvallan siirtyminen yliopiston ulkopuolelle. Arvostelijat ovat myös epäilleet sitä, voivatko esimerkiksi yritysmaailman edustajat olla riippumattomia, ovatko he riittävän laaja-alaisia ja pystyvätkö tällaiset yliopistomaailman ulkopuoliset henkilöt sitoutumaan yliopistojen kehittämiseen.
Uhkakuvana arvostelijoiden mielestä on lyhytnäköisten, kaupallisia intressejä ajavien yritysmaailman edustajien mukaantulo yliopistojen hallituksiin.
YLE Uutiset / Heta-Leena Sierilä