Yliopistojen ja yritysten suhteet pysyvät ennallaan

Kahta lukuun ottamatta kaikki Suomen yliopistot ovat valinneet hallitustensa ulkopuoliset jäsenet. Valinnat ovat edessä vielä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögsskolanissa. Viimeisimpinä omat hallitusnimensä julkistivat Lappeenrannan teknillinen yliopisto keskiviikkona ja Tampereen yliopisto tiistaina.

Yliopiston ulkopuolisten jäsenten tulo hallituksiin on osa yliopistouudistusta. Kriitikot ovat pelänneet sen ajavan yliopistot elinkeinoelämän syliin ja lähinnä yrityksiä palvelemaan. YLE Uutiset kysyi ulkopuolisilta jäseniltä, miten he suhtautuvat yritysten ja yliopistojen suhteeseen ja yliopistojen tulevaisuuteen.

Kyselyyn vastasi tähän mennessä valituista 67 ulkopuolisesta hallitusjäsenestä 36, eli hieman yli puolet. Itä-Suomen yliopistosta ja Kuvataideakatemiasta vastaus tuli kaikilta, toisessa ääripäässä

Lapin Yliopistosta ja Teatterikorkeakoulusta tuli vain yksi vastaus.

Rajuja muutoksia ei kaivata

Vastausten perusteella ulkopuoliset hallitusjäsenet eivät kaipaa suuria muutoksia yliopistojen ja yritysten suhteisiin. Selkeä enemmistö vastanneista oli sitä mieltä, että yliopistojen voimavarojen keskittäminen yritysten kannalta hyödyllisille aloille ei ole kannatettavaa, ja yliopistojen toimintavapaus pitää säilyttää.

Enemmistö oli myöskin sitä mieltä, että yritykset pääsevät nykyisellään vaikuttamaan yliopistojen tekemään tutkimukseen aivan riittävästi. Joidenkin mielestä vaikutusvaltaa ei tarvitse ollakaan. Yritysten yksinoikeus rahoittamiensa tutkimusten tuloksiin ei sekään saanut suurta kannatusta.

Jäsenet edustavat monipuolisesti eri aloja

Ulkopuoliset hallitusjäsenet eivät myöskään edusta yksinomaan elinkeinoelämää. Moni mieltää itsensä enemmän tiedeyhteisön sisä- kuin ulkopuolelle. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston hallituksen tuore puheenjohtaja Jorma Rantanen on entinen työterveyslaitoksen pääjohtaja, jolla on takanaan kymmenien vuosien tutkijan ura.

- Yliopistojen hallituksiin on koottu erinomaisen tasokas joukko. Lisäksi he edustavat yhteiskuntaa hyvin monipuolisesti. Siellä on sekä julkista sektoria että yrityssektoria, ja myös tieteen, taiteen ja opetuksen edustajia. Tällä pyritään samaan kuin yliopistoissa muutenkin, siihen että eri alat kommunikoisivat mahdollisimman paljon keskenään, Jorma Rantanen uskoo.

Yritysnäkökulman lisäämistä kaipasi toki osa vastaajista, kuten Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre (Turun yliopisto).

Mönkärekään ei usko yritysmaailman yliotteeseen.

- Ainakin siinä hallituksessa, missä itse istun, on oikeastaan vain yksi puhtaasti yritysmaailman edustaja. Ei siellä kyllä siinä suhteessa mitään vallankumousta tehdä, Mönkäre toteaa.

"Yliopistojen on opetettava laaja-alaista ajattelua"

Moni elinkeinoelämänkin edustaja oli sitä mieltä, että yliopistojen ohjailu tämän hetken yritysten tarpeiden mukaan ei ole järkevää.

- Olisi erittäin arveluttavaa lähteä kahlitsemaan yliopistojen toimintaa. On tärkeää, että nuorille opetetaan laaja-alaista ajattelua. Joka tapauksessa heidän opiskelemansa nippelitieto tulee vanhenemaan kymmenen vuoden kuluessa, ennustaa johtaja Pekka Erkkilä metalliyritys Outokummusta. Erkkilä kuuluu Oulun yliopiston hallitukseen.

Yliopistouudistuksen on pelätty johtavan siihen, että humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tieteenalat kuihtuvat. Moni kyselyn vastaaja oli kuitenkin Pekka Erkkilän kanssa samoilla linjoilla ja korosti laaja-alaisen perustutkimuksen ja opetuksen tärkeyttä myös yrityksille. Moni muistutti, että tulevaisuuden tarpeita on hankala ennustaa. Myös sivistysyliopistoon ja laaja-alaiseen yhteiskunnalliseen tehtävään vedottiin.

Yliopistojen määrästä erimielisyyttä

Eniten mielipiteitä jakoi kysymys yliopistojen määrästä Suomessa. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että väkilukuun nähden yliopistoja on liikaa, mutta toimenpide-ehdotukset vaihtelivat.

Moni katsoi, että alueellinen tasa-arvo on tärkeää, eikä karsintaa voi tehdä. Monen mielestä hallinnollisen yhteistyön lisääminen riittää, eikä kampuksia tarvitse vähentää. Osa lakkauttaisi sivutoimipisteitä ja jättäisi yliopistojen määrän ennalleen. Jotkut luottivat heikoimpien karsiutuvan ajan myötä pois.

Yksityisiä yliopistoja pidettiin Suomen oloihin sekä epärealistisina että tarpeettomina.