Kuntien säästöleikkuri iskee kipeimmin kouluihin
Kunnat aikovat ensi vuonna säästää eniten opetusmenoista, kertoo YLE Uutisten kunnanjohtajille tekemä kysely. Kysely paljastaa myös, että säästöjä haetaan sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden kustannuksella. Kuntaveron nostamista harkitsee lähes puolet vastaajakunnista.
Muun muassa tätä kysyttiin
1. Missä palveluissa kuntatalouden säästöt vaikuttavat kunnassanne eniten?
a. terveydenhoito
b. vanhustenhoito
c. lasten päivähoito
d. opetus
e. kirjastot
f. muu, mikä?
2. Miten henkilöstömenoista säästetään kunnassanne vuonna 2010?
a. sijaisia palkataan aiempaa vähemmän
b. määräaikaisia työsuhteita ei jatketa
c. vakituista henkilöstöä lomautetaan
d. vakituista henkilöstöä irtisanotaan
e. säästöä haetaan lomarahoista ja palkattomista vapaista
f. muu, mikä?
YLE Uutisten kyselyyn vastanneista kunnista 30 prosenttia (54 kuntaa 181:sta) valitsi vaihtoehdoista opetuksen, kun kysyttiin, mistä palveluista kunta aikoo säästä eniten. Toiseksi useimmin kunnanjohtajat mainitsivat terveydenhoidon ensisijaiseksi säästökohteeksi. Terveydenhoidosta eniten aikoi leikata 17,7 prosenttia vastaajista (32 kuntaa).
Lasten päivähoidosta ilmoitti erikseen karsivansa vain viisi kuntaa, mikä on 2,8 prosenttia vastaajista. Myös vanhustenhoito saa olla melko rauhassa, sillä vanhustenhoidosta eniten ilmoittaa säästävänsä 11,6 prosenttia kunnista (21 kuntaa). Suunnilleen yhtä monessa kunnassa (22) terävimpään leikkuriin joutuvat kirjasto- ja muut kulttuuripalvelut.
Edellä mainitut palvelut tosin joutuvat tarkkaan syyniin myös monissa muissa kunnissa, sillä 35 kuntaa ilmoitti karsivansa "eniten" kaikilta sektoreilta. Vaihtoehtoisina säästökohteina olivat terveydenhoito, vanhustenhoito, lasten päivähoito, opetus, kirjastot ja muut kulttuuripalvelu sekä "muut" palvelut. Muista palveluista, kuten hallinnosta, teknisestä toimesta ja investoinneista ilmoitti säästävänsä eniten 32 kuntaa, mikä on 17,7 prosenttia vastaajista.
Sijaiset ja määräaikaiset ahtaalle kunnissa
Henkilöstömenoihinsa kunnat aikovat hakea eniten säästöjä syynäämällä sijaisuudet entistä tarkemmin. Kyselyyn vastanneista kunnista peräti 68,5 prosenttia (124 kuntaa) kunnista aikoo palkata sijaisia aiempaa vähemmän.
Myös määräaikainen kuntatyöntekijä jää vaille työtä yhä useammin, jos kuntien aikeet toteutuvat. 83 kuntaa (45,9 prosenttia vastaajista) kertoo karsivansa henkilöstömenoja jättämällä uusimatta määräaikaisia työsuhteita.
Vakinaisten kuntatyöntekijöiden työpaikat vaikuttaisivat olevan uhattuina vain harvassa kunnassa. Vain viisi kuntaa (2,8 prosenttia vastaajista) kertoo varautuvansa vakinaisten työntekijöiden irtisanomisiin. Lomautuksiinkin ollaan turvautumassa verrattain vähän, sillä lomautus löytyy 26:n kunnanjohtajan työkalupakista. Lomautuksiin varaudutaan siis 14,4 prosentissa vastaajakunnista.
Vakinaisenkin väen odotetaan osallistuvan säästötalkoisiin, sillä 94 kuntaa 181:stä (51,9 prosenttia) hakee henkilöstösäästöjä lomarahoista ja palkattomista vapaista.
45 prosenttia kunnista nostamassa veroaan
Lähes puolet (44,8 prosenttia) YLE Uutisten kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista arvioi oman kuntansa nostavan veroprosenttia ensi vuonna. 55,2 prosenttia vastaajakunnista, tasan sata kuntaa, arvelee näillä näkymin pitävänsä äyrinsä ennallaan.
Yleisin korotus on kyselyn mukaan puoli prosenttiyksikköä. Tämän verran veroäyriään suunnittelee nostavansa 36 kuntaa eli 19,9 prosenttia vastaajista. 11 kuntaa aikoo tyytyä maltilliseen 0,25 prosenttiyksikön nostoon, ja kuusi kuntaa nostaa veroaan 0,75 prosenttiyksikköä.
Tuntuviakin veronkorotuksia on luvassa. 26 kuntaa (14,4 prosenttia) aikoo nostaa veroaan tasan prosenttiyksikön, eräs kunta peräti kaksi prosenttiyksikköä.
Kunnallisvero nousee kyselyn perusteella manner-Suomessa keskimäärin 0,41 prosenttiyksikköä.
YLE Uutisten kyselyyn vastasi 181 manner-Suomen kuntaa eli vastausprosentti oli noin 55. Ahvenanmaan itsehallintoalueen kunnille kyselyä ei lähetetty.
YLE Uutiset / Mikko Haapanen