Luova talous kärsii nimestään
Luova talous on noussut yhä vahvemmin poliittiseen keskusteluun. Siltä odotetaan taantumassa ihmeitä. Käsite itsessään on kuitenkin määrittelemätön.
Provoke on suomalaisyritys, joka toimii Turussa, Helsingissä ja Tallinnassa. Firmassa työskentelee muun muassa sosiologeja, insinöörejä ja muotoilijoita, ja asiakkaina on tunnettuja brändejä kuten BMW, Iittala ja Fiskars.
Provoke on ehkä luovan talouden mallioppilas, mutta luovan talouden ongelma on siinä, ettei käsitettä ole määritelty.
– Lisäksi yritykset ovat mikroyrityksiä tai pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat luovan talouden palveluja. Osaaminen ei silloin pääse koskaan nousemaan maailmantasolle, Provoken toimitusjohtaja Mikko Kämäräinen toteaa.
Luova talous rantautui Suomeen 90-luvulla Britanniasta. Työ- ja elinkeinoministeriössä aineeton ja määrittelemätön asia on nostettu yhdeksi ministeriön kärkihankkeista.
Luovan talouden kehittäminen työllistää hallintovirkamiehiä ja pientä konsulttien armeijaa, mutta työ- ja elinkeinoministeriön hankepäällikön Petra Tarjanteen mukaan kehittämistyön tuloksia on mahdoton mitata.
– Emme voi muuta kuin tehdä työmme niin hyvin kuin mahdollista, ja toivoa, että saamme aikaan sellaista liikettä ja muutosta, joiden vaikutukset ovat positiivisia, rakentavia ja uudistavia.
Luova talous on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta valtiovallan ponnistelut näyttävät menevän liike-elämältä ohi. Iso osa suomalaisyrityksistä on lamaannuksissa, ja kaikenlainen uuden kehittäminen on jäissä.
– Suomi on jäämässä laman myötä luovassa taloudessa yhä enemmän jalkoihin. Ruotsalaiset ovat taas kerran edellä, ja Ruotsissa esimerkiksi muotoilutoimistojen tai design-thinking-asioita ajavien tahojen tilauskirjat ovat täynnä eli yritykset kehittävät uutta, Provoken toimitusjohtaja Mikko Kämäräinen sanoo.
Luovilla aloilla on keskeinen sija luovan talouden kehittämisessä. Niidenkin määritteleminen on jäänyt Suomessa tekemättä.
YLE Uutiset