Teitä aletaan suolata ja aurata kellon ympäri

- Yöajan laatua muutetaan nyt samanlaiseksi kuin se on ollut päiväaikana. Meillähän on ollut käytäntö, että yöllä vähäisen liikenteen alueella on ollut vähän heikompi laatutaso, kertoo suunnittelupäällikkö Olli Penttinen Tiehallinnosta.

Tehostetun hoidon piiriin tulee aluksi noin 16 000 kilometriä teitä, muutaman vuoden kuluessa koko tieverkko. Lisäkustannukset ovat alkuvaiheessa noin 4 miljoonaa euroa. Kun koko tieverkostoa aletaan hoitaa ympäri vuorokauden päiväkriteeterein, kasvavat kustannukset nykyisestä vuosittain 8 miljoonalla eurolla.

Rahat ovat pois muusta teiden kunnossapidosta, johon kuluu vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. Talvikunnossapidon osuus kuluista on ollut 40 prosenttia. Suomessa on Tiehallinnon maanteitä 79 000 kilometriä.

Suolausta lisätään erittäin vilkkailla väylillä

Tiehallinto tehostaa vilkkaimpien moottoriteiden suolausta ennakkoon. Tehosuolauksen piiriin tulee noin tuhat tiekilometriä lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Tampereen ympäristössä.

Suolauksen arvioidaan lisääntyvän pääväylillä noin 10 prosenttia.

- Liukkaus on helpompi torjua ennen kuin se syntyy. Turhia suolauksia saattaa tulla enemmän kuin niitä oli aikaisemmin, mutta tavallisen tienkäyttäjän kannalta mitään oleellista muutosta ei tapahdu, sanoo kunnossapitopäällikkö Tapani Angervuori Uudenmaan tiepiiristä.

Teiden suolausta on pyritty vähentämään 1990-luvulta alkaen. 2000-luvulla tiesuolaa on käytetty talvesta riippuen 80-100 tonnia vuosittain.

Eikö pyrkimys vähentää suolausta saa nyt takapakkia, suunnittelupäällikkö Olli Penttinen?

- Kyllähän tämä on tietyllä tavalla takapakkia, koska meillä on ollut pitkä kehitys, jossa ollaan vähennetty suolausta. Sama pyrkimys on nytkin. Käytännössä pyrimme käyttämään pohjavesialueella yhä enemmän biohajoavia suoloja.

Suolauksen lisääminen yllätti ympäristökeskuksen

Pohjaveteen joutunut suola muun muassa ruostuttaa vesijohtoja ja edistää raskasmetallien liukenemista maaperästä. Suomen ympäristökeskukselle (Syke) suolauksen lisäys tulee yllätyksenä, eikä vaikutuksia vielä tiedetä.

- Kaiken kaikkiaan ennen tätä 10 prosentin korotusta noin tuhannella pohjavesialueella on ollut suolausta. Näistä tuhannesta noin puolet on tärkeitä pohjavesialueita. Mutta miten tämä 10 prosenttia siihen vaikuttaa, sitä en osaa sanoa, toteaa tutkimuspäällikkö Taina Nystén.

Nystén on seurannut suolauksen vaikutuksia pohjaveteen 1990-luvun alusta lähtien. Hän arvelee, että suolauksen lisääminen lisää myös suolan joutumista pohjaveteen, mutta seuraukset voivat näkyä vasta useiden vuosien kuluttua.

- Jos suolausta halutaan jatkaa tai lisätä, pohjavesivaikutuksia voi vähentää muilla keinoilla, muun muassa vaihtoehtoisilla liukkaudentorjunta-aineilla, jotka ovat kalliimpia.

Esimerkiksi biohajoavat suolat ovat 15 kertaa kalliimpia kuin tavallisesti käytettävä natriumkloridi. Pohjavesisuojauksiakin on kokeiltu, mutta niistä ei Nysténin mukaan ole saatu kovin hyviä tuloksia.