Yhteisöasumisesta apua suomalaisten syrjäytymiseen

Helsingin Jätkäsaareen on rakenteilla ensimmäinen laatuaan oleva asunto-osakeyhtiömuotoinen yhteisöllinen kerrostalo. Ajatus yhteisöasumisesta arjen yksinäisyyden karkottamiseksi sai alkunsa pienen ystäväporukan ideasta, ja nyt hankkeesta innostuneita on jo kerrostalollinen ihmisiä.

Ihmiset ovat perustaneet Koti kaupungissa - Hem i Stan -yhdistyksen, jonka jäsenistä tulee jatkossa toistensa naapureita. He ovat jopa suunnitelleet itse oman yhteisöllisen kerrostalonsa, ja aikovat pitkälti rakentaakin sen itse. Taloon rakennetaan normaalia enemmän yhteisiä tiloja, joten tässä kerrostalossa naapurit eivät tule olemaan toisilleen tuikituntemattomia.

- Arkista yksinäisyyttä kokevat hyvin monet muutkin kuin ikäihmiset. Omasta kokemuksestani tiedän, että esimerkiksi pienten lasten perheissä saattaa arki olla aika yksinäistä, kun ei kerta kaikkiaan tavallisina iltoina ehdi tapaamaan tuttuja, kertoo Koti kaupungissa -yhdistyksen puheenjohtaja, Salla Korpela.

Seuraa löytyy aina halutessa

Helsingin Arabianrantaan perustettiin kolme vuotta sitten senioreille tarkoitettu yhteisöllinen Loppukiri-talo. Talossa asutaan omissa asunnoissa ja asukkaat hoitavat kaiken itse, mutta yhdessä voimin. Ruokaakin tehdään vuorotellen pienissä ryhmissä. Osa asukkaista on vielä työelämässä, mutta suurin osa on muuttanut taloon saadakseen seuraa ja tukea vanhuuden koittaessa.

- Turvallisuus on yksi asia, jonka takia täällä on hyvä asua. On itsestä kiinni, että jos uskaltaa ottaa apua niin aina sitä saa, kertoo Loppukirissä asuva Liisa Niekka.

Niekka kiittelee onneansa, että on saanut paikan yhteisöllisestä kerrostalosta.

- Täällä saa seuraa toisista aina, kun itse niin haluaa. Omassa asunnossa voi asua ihan niin itsenäisesti kuin haluaa, mutta jos kaipaa vaikkapa lenkkiseuraa tai syödä toisten kanssa, sekin onnistuu joka päivä, Niekka kuvailee.

Vanhusten yksinäisyyteen apua

Yhteisöasuminen on vielä pienimuotoista Suomessa, mutta muissa Pohjoismaissa on saatu hyviä kokemuksia.

- Parasta mitä tällainen yhteisöllinen asuminen tarjoaa, on mielestäni turvallisuus. Eli sekä lapsiperheillä että vanhuksilla on mahdollisuus löytää seuraa ja saada tukea silloin kun tarvitsee, kertoo yhteisöasumista tutkinut, ympäristöpsykologi Liisa Horelli Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.

Horellin mukaan yhteisöasumista kannattaisi ehdottomasti kokeilla Suomessakin enemmän. Sen yleistyminen vaatisi kuitenkin muutoksia.

- Meidän osuuskuntalaki, jota uudistettiin 2000-luvun alussa, ei tunne asunto-osuuskuntaa. Toiseksi yhteistilojen verotusta pitäisi lieventää. Lisäksi vaadittaisiin jonkinlaista neuvontaa, Horelli sanoo.

Yhteisiä tiloja normaalia enemmän

Jätkäsaareen nousevaan yhteisökerrostaloon on suunniteltu normaalien, täysin varustettujen asuntojen lisäksi yhteisiksi tiloiksi muun muassa tilat elokuvien katseluun, yhdessä ruokailuun, harrastustiloja ja ylellinen saunaosastot.

- Taloon on muuttamassa hyvin erilaisia keskiluokkaisia ihmisiä. Yhdistävänä tekijänä on ainoastaan halu asua sosiaalisesti toisten ihmisten ympäröimänä, mikä nykyaikana ei ole enää aina mahdollista. Taloon muuttaa myös perheitä kolmessa sukupolvessa, eli asutaan omissa asunnoissa, mutta esimerkiksi isovanhempien ei tarvitse asua erillään kaukana palvelukodeissa, kuvailee Korpela.

Yhteisökerrostaloon tulevaisuudessa muuttavilla on jo selkeä kuva siitä, millaista elämä sitten on.

- Kun tulee se vähän apea sunnuntai-iltapäivä, kun viikonloppu on kääntymässä pois ja uusi arki taas alkamassa, niin me voidaankin piristää toisiamme ja kokoontua katsomaan jotain kivaa elokuvaa ja juoda teetä ja syödä piirakkaa, Korpela haaveilee.