Yrittäminen kiinnostaa akateemisia nuoria

Suomen yliopistoissa on innostusta yrittämiseen, mutta projektit kaatuvat usein taustatuen ja rohkaisun puutteeseen. Tätä mieltä on Markus Nuotto, joka perusti viestintäteknologiaa suunnittelevan Widsen Oy -nimisen yrityksen teknillisestä korkeakoulusta valmistuttuaan. Nuoton mukaan yrittäjyydestä ei tarjottu koulussa tarpeeksi tietoa.

- Kävin itsekin joillain innovaatiota käsittelevillä kursseilla, mutta ne olivat todella teoreettisia. Opiskelijat eivät saaneet juuri mitään konkreettista apua yrityksen perustamiseen, Nuotto sanoo.

Kourallinen tulevan Aalto-yliopiston opiskelijoita päättikin ryhtyä itse toimiin, jotta yrittämisestä ja innovaatioista kiinnostuneet korkeakouluopiskelijat saisivat ideoilleen tukea. Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat laittoivat viime keväänä pystyyn Aalto Entrepreneur Society -nimisen yrittäjyysverkoston.

- Meitä oli joukko opiskeijoita, jotka olivat jo perustaneet oman yrityksen tai joita yrityksen perustaminen kiinnosti. Mutta kun me ryhdyttiin etsimään tiimiläisiä, rahoitusta ja mentoreita niin niitä ei ollutkaan saatavilla. Sen takia me päätimme tehdä asialle jotain, verkoston puheenjohtaja Kristo Ovaska sanoo.

Nollabudjetilla perustettu opiskelijaverkosto osoittautui nopeasti hyvin suosituksi. Se on kerännyt puolessa vuodessa jo yli 1600 jäsentä. Tavoitteena on tarjota yrittämisestä innostuneille nuorille neuvoja, vertaistukea ja kontakteja.

Ei ison firman talutusnuoraan

Ovaskan mukaan suomalaisia korkeakouluopiskelijoita kannustetaan pyrkimään suurten yritysten palkkalistoille, ei perustamaan omaa firmaa. Näin siitä huolimatta, että raporteissa ja juhlapuheissa peräänkuulutetaan juuri akateemisia yrittäjiä ja nuorten perustamia kasvuyrityksiä.

Oman yrityksen perustanut Mikko Nuotto on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa juuri opiskeluaika on paras hetki yrityksen perustamiseen, vaikka yliopistossa ohjeistetaankin usein toisin.

- Yliopiston ja useiden professoreiden linja tuntui olevan, että ensin pitäisi olla kymmenen vuotta töissä jossain isossa firmassa ja kerätä pääomaa. Olen kuitenkin täysin eri mieltä, sillä juuri opiskelijana tai vastavalmistuneena on vielä intoa jäljellä. Kun ei ole isoa asunto- tai autolainaa, niin uskaltaa myös ottaa riskejä, Nuotto toteaa.

Akateemisia yrittäjiä on edelleen Suomessa verrattain vähän, mutta heidän määränsä on vähitellen kasvamassa. Yrittäjien keski-ikä on varsin korkea, jonka vuoksi nuorten yrittäjien määrä kasvaa pelkästään ikärakenteen muuttumisen myötä. Samaan aikaan myös korkeakouluopiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on selvästi kasvanut.

Yrittäjyydestä on tullut yliopisto-opiskelijoille myös aidosti kiinnostava vaihtoehto, sanoo yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulusta.

- Stereotypia keski-ikäisestä, vähän kouluttautuneesta elämäntapayrittäjästä on vähitellen murtumassa. Yrittämisestä on tullut myös akateemisille nuorille tasa-arvoinen vaihtoehto palkkatyön rinnalle.