Metsäpeurakantaa yritetään kohentaa Suomenselällä

Suomenselän peurakanta kasvoi vielä 1980- ja 90-lukujen aikana noin 20 prosenttia vuodessa. Nyt kannan kasvu on hidastunut muutamaan prosenttiin. Kaikkiaan alueella elää noin 1 100 - 1 300 metsäpeuraa.

Alueen metsästysseurat ovat jo rajoittaneet metsäpeurojen metsästystä. Esimerkiksi Pohjanmaalla metsäpeuroja saa tänä vuonna ampua 35, kun vielä kolme vuotta sitten kaatolupia oli 117. Lisäksi metsästäjät ovat rajoittaneet suurisarvisten yksilöiden metsästystä.

Keski-Suomen ja Oulun riistanhoitopiireissä metsäpeurojen pyyntilupia ei tälle vuodelle myönnetty lainkaan.

Kainuussa metsäpeuroja lienee noin tuhat. Niitä ei ole metsästetty sitten vuoden 2003 jälkeen. Vielä vuonna 2001 eläimiä oli noin 1 700.

Venäjän Karjalassa eli vielä vuonna 2002 jopa 3 000 metsäpeuraa.

Susi metsäpeuran vähenemisen takana?

Metsäpeurakanta kasvaa hitaasti, koska vaadin saa vuosittain vain yhden vasan. Lisäksi on havaittu, että peurakanta Suomenselällä alkoi vähetä samaan aikaan kun susien määrä alueella kasvoi.

Susi on alueelle levinnyt sen jälkeen, kun Suomenselän metsät alkoivat nuorentua metsätalouden muutosten myötä.

– Kainuussa metsäpeurakanta alkoi pienentyä samanaikaisesti susikannan suurenemisen kanssa, kertoi erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta Perhossa pidetyssä seminaarissa.

Myös Kanadassa elävän metsäkaribun kanta alkoi huveta metsätalouden aiheuttamien muutosten ja sitä kautta susikannan kasvun myötä.

Metsäpeura ei ole uhanalainen

Metsäpeura ei varsinaisesti ole uhanalainen, mutta se on silmälläpidettävä laji.

Eläin on peuran alalaji. Niitä eli vielä ennen 1700-lukua liki koko maassa. Sittemmin metsäpeurat hävitettiin metsästämällä koko maasta. Eläin rauhoitettiin vasta vuonna 1913.

Metsäpeura on noin kaksi metriä pitkä ja se voi painaa jopa 250 kiloa. Vaadin on selvästi hirvasta pienempi.