Ministeriön kaivostutkimukset epärealistisia

Lapin yliopiston tutkijoilla on selvä käsitys siitä ristiriidasta, joka vallitsee maamme kaivoksista tehtyjen ennusteiden ja todellisuuden välillä. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat selvittävät parhaillaan Talvivaaran, Kevitsan, Soklin ja Kolari-Pajalan kaivoshankkeiden nykytodellisuutta.

Professori Asko Suikkasen johdolla tehdyt tutkimukset ovat erittäin tylyjä Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamille kaivosselvityksille. Suikkasen mukaan päättäjät ja tiedotusvälineet ovat sokeasti hyväksyneet nämä selvitykset ja niissä esitytetyt kehitysodotukset.

- No kyllä minä luulen että julkinen keskustelu vieläkin ja viranomaispäätökset käyvät tämän mielikuvan pohjalta mutta eivät reaalitalouden ja reaalivaikutusten pohjalta.

Tuhansia työpaikkoja tarjolla

TEM:n tilaamissa Ruralia-Instituutin selvityksissä esimerkiksi Talvivaaran kaivokselle ennustettiin suorastaan ylitsevuotavaa menestystä. "Talvivaaran kaivos tuo Sotkamon kunnalle lisää kunnallisveron tuottoa keskimäärin 3,3 miljoonaa ja yhteisöveroa 6,2 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulojen odotetaan kasvavan vuositasolla yhteensä 9,5 miljoonaa, joka on noin 40 % Sotkamon nykyisistä verotuloista. Lisäksi valtio saa vuodessa keskimäärin 28 miljoonaa euroa yhteisöverona".

- Taloudelliset vaikutukset on tähän mennessä suhteellisen pienet, sen takia että yritys on maksanut Sotkamon kunnalle kiinteistöveroa vain noin 100 000 euroa tänä vuonna ja yhteisöveroa ei lainkaan. Syynä tähän on että kaivoksen tilinpito on ollut tänäkin vuonna tappiollinen, eli se ei ole kyennyt maksamaan yhteisöveroa, kertoo Suikkanen.

Lapin yliopiston tutkijat selvittivät syksyllä 2009 mitä Talvivaara oli todellisuudessa merkinnyt Kainuulle ja Sotkamon kunnan työllisyydelle. Kävi ilmi, että tällä hetkellä kaivos työllistää runsaat 200 henkilöä ja heistä ainoastaan runsaat 30 on kirjoilla Sotkamossa, jossa kaivos sijaitsee.

"Kaivos olisi luonut Kainuuseen vuoden 2010 loppuun mennessä 5 932 henkilötyövuotta, kun huomioidaan kerrannaisvaikutukset. Tämä merkitsisi vuositasolla 1500 henkilötyövuoden kasvua.", todetaan puolestaan ministeriön tilaamassa ja Ruralia-Instituutin tekemässä selvityksessä.

Valtioneuvoston oma tiedote ilmaisee työllisyysvaikutukset vieläkin mittavampana. "Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat erittäin merkittävät. Täydessä mittakaavassa toimiessaan vuosina 2010–2030 kaivos työllistää suoraan noin 400 henkilöä, minkä lisäksi hankkeen rakentamisvaiheen (2007–2008) työllistämisvaikutuksen arvioidaan olevan noin 3 200 henkilötyövuotta. Välillisesti hankkeen arvioidaan luovan jopa yli 1 000 pysyvää työpaikkaa".

Kaivosyhtiöiden etu näkyy

Lapin yliopiston tutkijat havaitsivat, että tehdyt kaivostutkimukset pohjaavat hyvin pitkälti kaivosyhtiöiden 1990 luvun puolivälissä luomiin ja tilaamiin vaikutusarvioihin. Professori Suikkasen johdolla tutkijat antavat ymmärrystä TEM:n tutkimuksille.

- Kyllä niissä käytetään näiden välillisten vaikutusten osalta aivan liian suurta kerrointa, jonka suuruus on kolme. Myös työntekijämäärän arvio on osoittautunut liian suureksi. Lisäksi ei ole haluttu ymmärtää, että ainoastaan osa työvoimasta asuu sillä paikkakunnalla, jossa kaivos sijaitsee.

Tutkijoiden mukaan lainsäätäjä saa osaltaan kantaa vastuun ylioptimistisista ennusteista. Ympäristövaikutusten arviointi ja Sosiaalisten vaikututusten arviointi perustuu lainsäätäjän haluamalla tavalla, kaivosyhtiön tekemiin ja tilaamiin tutkimuksiin.

- Tässähän on takana 1990 luvun puolivälissä säädetty laki YVA:sta ja SVA:sta. Ne molemmat ovat aika pitkälti yhtä kuin kaivosyhtiöden näkemys. Ne perustuvat osittain tietoon mutta osittain, voisiko sanoa arvaukseen.

Tutkijat kehittäisivät lainsäädäntöä huomioimaan paikallisten edut ja arvot. YVA:n ja SVA:n menetteleyä pitäisi uudistaa siihen suuntaan että siihen liitettäisiin kaivoksen edetessä reaalinen seuranta.

- Näin varmistamme että välimatka reaali-ilmiöiden, tutkijoiden ja ennalta- arvioitsijoiden maailman välillä ei olisi näin suuri.

Tavallinen ihminen ei uskalla

Lapin yliopiston tutkijat selvittävät myös paikallisten asukkaiden vaikutus- ja ilmaisumahdollisuuden. Tähän mennessä on käynyt ilmi, että kuntatasolla paikalliset ihmiset eivät uskalla ilmaista kriittisiä mielipiteitä. Väitökirjatutkija Marika Kunnari sanoo, että 80 prosenttia ihmisistä katsoo, etteivät he uskalla ilmaista mielipidettään.

- Katsotaan että kielteinen mielipide johtaa eristämiseen yhteisön sisällä. Niinpä ainoastaan myönteiset ja kaivosta tukevat mielipiteet nousevat julkisuuteen.

Paikalliset päättäjät ja tiedotusvälineet syyllistyvät myös laajaan mielipiteen muokkaukseen ja myönteisten vaikutusten korostamiseen. Ne asiat joissa korostetaan työllisyysvaikutuksia tai aluetaloutta saavat laajasti palstatilaa.

- Sitten kun puhutaan esimerkiksi tämmöisistä kielteisistä tapahtumista ja vaikutuksista, niin asenne muuttuu. Esimerkiksi meidän omassa maakuntalehdessä hyvin pienellä uutisoitiin Talvivaaran hajuhaitat Kajaanissa ja Sotkamossa, joista asukkaat ovat valittaneet Ympäristökeskukselle.

Kaivosten ikä-arviot hihasta

Kaivosten käyttöiästä annetut ennusteet eivät saa tutkijoilta kannatusta. Nykytiedon mukaan niitä voidaan sanoa lähes hihasta vedetyiksi. Professori Suikkasen mukaan ne perustuvat aikaan ennen globalisaatiota. Kaivoksen ikä saattaa olla vuosi taikka kaksi.

- Tässäkin on ongelmallista se, että kaivoksen elinkaari on huomattavasti muuttunut. Se on huomattavasti lyhyempi kuin ennen. Maailmanmarkkinahinta vaikuttaa yhtiöden päätöksiin ja siihen miten sieltä louhitaan, miten laajasti ja millä teknologialla, sanoo Suikkanen.

Suikkanen ottaa esimerkiksi Pahtavaaran kultakaivoksen Sodankylässä. Kaivos on ollut suljettuna useita kertoja sen historian aikana. Aina kaiken perusta on ollut kullan maailmanmarkkinahinnan sahausliike, joka on pahimmillaan ajanut kaivosyhtiön konkurssiin.

- Kunnat joutuvat kaivoshankkeissa ottamaan erittäin suuria riskejä ja kuntien toiminnan näköala on korkeintaan pari vuotta näissä tilanteissa. Maailmanmarkkinat määräävät kaivoksen eliniän, joka saattaa olla se pari vuottakin.