Rauta kiinnostaa jälleen nuoria

Kymmenisen vuotta sitten painonnostoliitto päätti puhaltaa uutta henkeä punttikoulutoimintaan, sillä kisoissa junioreiden määrät laskivat rajusti. Harrastajamääriä söivät monien palloilu- ja kamppailulajien kasvava suosio.

- Tuli niin paljon uusia lajeja, joita ei silloin huippuvuosina 1960- ja 70-luvuilla vielä ollut. Esimerkiksi salibandy nousi suureen suosioon, summaa liittovalmentaja Mika Tiainen.

Painonnostokoulujen uudelleenherättäminen vaati raakaa kenttätyötä. Liiton punttikoulutyöryhmää vetänyt Mika Tiainen kertoo, että työ aloitettiin arkistoja penkomalla.

- Käytiin aluksi läpi vanhoja luetteloita ja otettiin yhteyttä näihin vanhoihin nostajiin. Sen verran kipinää ja lajiuskollisuutta oli, että saatiin heräteltyä vanhoja seuroja henkiin.

Tämän jälkeen liitto koulutti yli 200 punttikouluvalmentajaa eri puolille maata.

Klassisesta painonnostosta hovikelpoinen urheilulaji

Painonnostoväen lähetystyö on alkanut tuottaa tulosta, sillä uusien kilpailunostajien määrä on tuplaantunut ja yhä useammat jääkiekko- ja kamppailuseurat lähettävät valmennettaviaan punttikouluihin saamaan oppia oikean voimaharjoittelun perusteista. Helsingin Ruskeasuon urheiluhallissa on käynnistynyt tänä syksynä jälleen Herakles-painonnostoseuran punttikoulu.

- Meillä on sekä painonnostosta kiinnostuneita, että niitä, jotka hakee oppia päälajin apuharjoitteita varten, kertoo punttikoulun vetäjä Rolf Södergård.

Nuoria nostajia on kaikkiaan kymmenkunta, joista yksi on squashin pelaava Aurora.

- Ihan perusliikkeitä tulin oppimaan.

Peruskuntokauden harjoitteluun uutta potkua hakee myös squashia pelaava Ilmari Vikström.

- Valmentaja sanoi, että olisi hyvä oppia liikkeet tekemään oikein. Voi sitten kotona treenata.

Yksi ongelma painonnoston markkinoinnissa nuorille on ollut lajin huono imago. Lajia on pidetty vaarallisena. Turun Atleettiklubin päävalmentaja ja punttikouluveteraani Reijo Vainio tyrmää virheellisen käsityksen.

- Painonnostohan on kaikkea muuta kuin vaarallinen laji. Tekniikkaa kunnioittaen vamma-alttius on huomattavasti pienempi kuin vaikka jääkiekossa, todistaa Turun Atleettiklubin päävalmentaja ja punttikouluveteraani Reijo Vainio.

Punttikoulujen ja muiden urheilulajien yhteistyön tuloksena osa nuorista on jopa vaihtanut lajia, kertoo Atleettiklubin Reijo Vainio.

- Meille on tullut hyviä nostajia jääkiekko- ja painipuolelta. Monilla on loukkaantumisia taustalla. Esimerkiksi jääkiekko on kuitenkin aika raju laji, sanoo kiekkoilijoiden voimavalmennusta pitkään tehnyt Vainio.

Uutta verta on pyritty viime vuosina saamaan lajin pariin järjestämällä kilpailuja myös ihmisten keskellä toreilla ja kauppakeskuksissa. Perinteisin tapahtuma on Rönnin tanssilavalla Eräjärvellä järjestettävät kutsukilpailut. Paikka on historiallinen, koska ensimmäinen suomalainen painonnoston maailmanennätys tehtiin lavalla vuonna 1962. Tuolloin Jaakko Kailajärvi tempaisi uuden tempauksen ME:n sarjassa 82,5 kiloa.

Uusi olympiamitalisti voi löytyä punttikoulusta

Suomen ensimmäinen punttikoulu käynnistyi yli 40 vuotta sitten Imatralla, jolloin Jyskeen nuorille pojille suunnattu ohjattu painonnostokoulu näki päivänvalon. Todellinen punttibuumi syntyi Kaarlo Kangasniemen vuoden 1968 olympiakullan jälkeen. Suosiosta kertoo jotain se, että Kangasniemi valittiin vuoden suomalaiseksi kahtena vuonna peräkkäin 60-luvun lopussa. Lisäksi suomalaisen painonnoston mahtiseuran Porin Puntti-Karhujen ensimmäiseen punttikouluun ilmoittautui 70-luvulla parhaimmillaan lähes 120 nuorta. Seuran nuorisotyön tuloksena Jouni Grönman voitti pronssia Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1984.

Vaikka nuorten innostus rautaa kohtaan on jälleen nousussa, uusien olympiamitalistien saaminen Suomeen on kiven takana. Maineestaan huolimatta klassinen painonnosto on ensisijaisesti tekniikkalaji, joka vaatii pitkäjänteistä harjoittelua, muistuttaa punttikouluvalmentaja Rolf Södergård

- Laji vaatii panostusta. Ensin pitää oppia kunnon tekniikka ennen kuin pääsee kiinni isompiin rautoihin.

Suomen parhaat nykynostajat, Everin sisarukset Antti ja Anna, ovat saaneet lähtölaukauksen lajiin punttikoulusta. Naisia kaivattaisiin lisääkin.

- Mä luulen, että voimailu on pääsemässä vähitellen eroon imagostaan. Naisten lehdissäkään ei enää pelätä esitellä kovaa harjoittelua. Eihän ne lihakset yhdessä yössä turpoa hirvittäviksi steroidimonsterin pateiksi, naurahtaa Södergård.