Alle 25-vuotiaat halutaan tiukempaan syyniin

Lakimuutoksen avulla halutaan auttaa lähinnä niitä nuoria, joilla on esimerkiksi toisen asteen opinnot jääneet kesken, eikä vaihtoehtoista tekemistä ole löytynyt.

Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede pitää lakimuutosta merkittävänä, koska sen avulla voidaan vielä viime metreillä ottaa kiinni niistä nuorista, jotka uhkaavat syrjäytyä.

- Kritiikki kentältä on ollut se, että tietty osa nuorista hukataan peruskoulun jälkeen, he aloittavat jonkun paikan opinnot, jättävät kesken, menevät hetkeksi töihin, jättävät kesken. Kysymys kuuluu, miten voidaan auttaa näitä nuoria eteenpäin, ohjelmajohtaja Wrede sanoo.

Käytännössä lakimuutos tarkoittaa sitä, että kunnat patistetaan pohtimaan järjestelmiään ja esimerkiksi muodostamaan yhteistyöverkostoja sosiaali- ja nuorisotoimen, oppilaitosten sekä esimerkiksi poliisin ja työvoimahallinnon kesken. Wreden mukaan se ei välttämättä tarkoita suuria muutoksia, ja kunnat voivat itse miettiä, mikä sopivin järjestelmä on.

- Moni nuori on hukassa siksi, etteivät he tunne palvelujärjestelmää, eivätkä tiedä mitä palveluja heille on tarjolla. Kunnat velvoitettaisiin nyt pohtimaan, mikä taho kunnassa on se, joka voi vastata nuoren kysymyksiin ja palvella näissä tilanteissa, Wrede kertoo lakimuutoksen tarkoituksesta.

Kuntaliitto vastustaa

Kuntaliitossa lakimuutokselle ei lämmetä. Erityisasiantuntija Kari Sjöholmin mukaan viranomaistahojen yhteistyö toimii jo nyt, ja kunnissa tehdään monialaista ja monitahoista nuorisotyötä.

- Totta kai ne toiminnan tavat ja tavoitteet vaihtelevat, on sekä huonoja että hyviä esimerkkejä kunnissa, mutta kyllä meidän käsitys on, että tämä mahdollinen lakimuutos ei ainakaan tasa-arvoistaisi, vaan lähinnä jäykistäisi rakennetta, Sjöholm sanoo.

Sjöholm pitää myös selvänä sitä, että kunnille koituisi velvoitteesta lisäkustannuksia, vaikka lakimuutoksen valmistelijat muuta väittäisivät. Hän korostaa, että lasten ja nuorten tarpeisiin sopivaksi muokatut palvelut ovat sinänsä hyvä ajatus, mutta kaavailtu lakimuutos ei siihen anna hyviä eväitä.

- Siinä pannaan kaikki samaan muottiin, samaan organisaatioon, samanlaiset viranomaistahot ja samat tehtävät. Tällöin ei voida ottaa huomioon paikallisia olosuhteita eikä edes niitä lasten ja nuorten tarpeita, Sjöholm lataa.

Lakimuutosta hiotaan parhaillaan opetusministeriössä ja nuorisoasioista vastaavan ministerin Stefan Wallinin (RKP) on määrä viedä se eteenpäin ensi kuussa.