Väitös: Ihmiskaupan vastaisella toiminnalla syrjiviä vaikutuksia
Suomen ihmiskaupan vastaisella toiminnalla on syrjiviä vaikutuksia, ilmenee tuoreesta väitöskirjasta. Oikeustieteen kandidaatti Venla Rothin tutkimuksen mukaan ihmiskaupan uhreiksi ei tunnisteta muita kuin aivan ilmeiset uhrit.
Roth nimeää uhrien tunnistamisen keskeisimmäksi ihmiskaupan vastaisen toiminnan haasteeksi. Jos uhreja ei tunnisteta, heitä ei voida auttaa tai suojella.
Roth esittää, että prostituutioon liittyvässä ihmiskaupassa suostumus seksin myyntiin ei saisi olla arvioinnin lähtökohta.
- Huomion pitäisi kiinnittyä ensisijaisesti olosuhteisiin, joissa suostumus on annettu, uhrin psyykkisistä tai taloudellisista syistä johtuvaa heikkoon tilaan sekä uhrin ja tekijän väliseen epätasapainoiseen valtasuhteeseen, Roth sanoo.
Alkuperäisestä suostumuksesta on hänen mukaansa kuitenkin tullut tuomioistuimissa ja viranomaiskäytännöissä merkityksellinen seikka arvioitaessa tunnusmerkistöjen täyttymistä. Apua ja turvaa ansaitsevat ihmiskaupan uhrit erotetaan hyväksikäyttönsä itse aiheuttaneista syyllisistä prostituoiduista.
Rikosnimike vaikuttaa uhrin asemaan
Käsitys siitä, kuka on ihmiskaupan uhri, vaikuttaa myös siihen, tutkitaanko rikosta parituksena vai ihmiskauppana. Rikosnimike vaikuttaa muun muassa siihen, kenelle voidaan myöntää oleskelulupa ihmiskaupan uhriksi joutumisen perusteella.
- On edelleen paljon tehtävää, jotta ihmiskaupan vastaisella toiminnalla olisi merkitystä niiden kannalta, joita sen on tarkoitys hyödyttää. Uskon, että ajan saatossa ja pitkäjänteisen työn tuloksena asiat etenevät, Roth sanoo.
Roth käsittelee yleisen oikeustieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan ihmiskaupan vastasen toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia. Väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa tänään perjantaina.
YLE Uutiset